Muutoksen hakeminen

1. Asemakaavamuutoksen hakeminen alueelle, jossa on jo asemakaava (asemakaava-alue)
2. Uuden asemakaavan laatimisen hakeminen alueelle, jossa ei ole ennestään asemakaavaa eli asemakaava-alueen laajentaminen tai suunnittelutarveratkaisuluvan myöntäminen (Yleiskaava-alue / asemakaavan ulkopuolinen lievealue)
3. Ranta-asemakaavan hakeminen (ranta-alue)
4. Poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu (asemakaava- tai yleiskaava-alue)
5. Rakennuspaikan jakaminen (yleiskaava-alue)
6. Tonttijaon hakeminen (asemakaava-alue)
7. Lohkominen: Asuinrakennuksen alue halutaan erottaa erilleen muusta tilan alueesta ja jättää itselle rakentamaton osa (yleiskaava-alue

1 Asemakaavamuutoksen haku alueelle, jossa on jo asemakaava (asemakaava-alue)

Ennen hakemuksen jättämistä on syytä tiedustella asiasta lupapiste.fi (neuvonta) ja keskustella muutoksen mahdollisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Asemakaavan muutosta haetaan esimerkiksi tilanteessa, jossa maankäytön tarpeet muuttuvat tai kaipaavat päivittämistä. Tyypillisiä kaavamuutosta edellyttäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen muutos, rakennusoikeuden merkittävä lisääminen ja tontin jakaminen. Suuremmissa hankkeissa maanomistajan kanssa tehdään maankäyttösopimus.

Asemakaavan muutosta voi hakea tontin omistaja (tai haltija). Useissa tapauksissa myös kannattaa tiedustella naapureiden mukaan tulemista, jotta muutosalue olisi tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Hakemukseen on liitettävä todistus siitä, että hakija omistaa tai hallitsee tonttia, jos asia ei käy ilmi lainhuutotodistuksesta. Lisäksi hakemukseen on syytä liittää havainnollistava karttapiirustus. Asemakaavan muutoksen laatimis- ja kuulutuskustannukset peritään hakijalta. Myöhemmässä vaiheessa solmitaan tarkempi käynnistämissopimus, jossa sovitaan tarkemmin kaavoitukseen liittyvistä asioista.

Aina ei tarvita kaavan muutosta / Poikkeamislupa

Kaikki muutokset eivät kuitenkaan edellytä asemakaavan muuttamista, vaan ne voidaan käsitellä poikkeuslupamenettelyllä. Ensisijainen tavoite on, että kaavan muutos tai poikkeaminen ei olisi tarpeen ja rakennettaisiin kaavan mukaan. Ennen kaavamuutoksen hakemista hakijan tuleekin selvittää, tarvitaanko asemakaavan muutosta ylipäätään ja voidaan arvioida, onko perusteita muuttaa kaavaa. Asemakaavamuutoksen tarpeellisuuden arvioinnissa auttavat maankäytön suunnittelu (kaavoitus) ja rakennusvalvonta. Neuvontakyselyn voi laittaa lupapisteeseen.

2 Uuden asemakaavan laatimisen hakeminen alueelle, jossa ei ole ennestään asemakaavaa eli asemakaava-alueen laajentaminen tai suunnittelutarveratkaisuluvan myöntäminen (Yleiskaava-alue / asemakaavan ulkopuolinen lievealue)

A)Kunta ei pääsääntöisesti kaavoita yksityisen rakentamatonta maata vaan hankkii ensin alueet omistukseensa (maapoliittisen periaatteet). Jo rakennetun kaavoittamattoman maan asemakaavoitus voi jossain tapauksessa olla mahdollista maanomistajan hakemuksesta. Tällöinkään ei aina tarvita asemakaavoitusta vaan asia voidaan hoitaa poikkeamisluvalla (ja suunnittelutarveratkaisulla).

B)Taajaman lievealuille ei yleensä myönnetä uusia rakennuspaikkoja tai suuria laajennuksia suorilla luvilla (suunnittelutarveratkaisu), koska ne aiheuttaisivat haittaa tulevalle kaavoitukselle (Lempäälän hajarakentamisen periaatteet). Olemassa olevalle asuinrakennukselle voi jossain tapauksissa saada luvan korvaavalle rakentamiselle. Neuvontakyselyn voi laittaa lupapisteeseen. Katso lisää kohta 4.

3 Ranta-asemakaavan hakeminen (ranta-alue)

Rantarakentamista ohjaa Lempäälässä rantaosayleiskaava ja rakennusjärjestyksen 1.8.2019 pykälät 27 ja 28. Joissain tapauksissa voi olla tarpeen tarkentaa tai muuttaa rantaosayleiskaavaa tällöin maanomistaja voi hakea ranta-asemakaavoitusta. Neuvontakyselyn voi laittaa lupapisteeseen.

4 Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa

Tietoa hakemisesta ja lisää ohjeita (linkki)

5 Rakennuspaikan jakaminen (yleiskaava-alue)

Asemakaavan ulkopuolella rakennuspaikan jakaminen eli uuden rakennuspaikan muodostaminen tehdään aina suunnittelutarveratkaisun yhteydessä (ei ole usein mahdollinen).

6 Tonttijaon hakeminen (asemakaava-alue)

Katso tarkemmin Tonttijaot-sivulta.

7 Lohkominen: Asuinrakennuksen alue halutaan erottaa erilleen muusta tilan alueesta ja jättää itselle rakentamaton osa (yleiskaava-alue)

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan kokoa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennusjärjestys, yleiskaava ja aiemmin myönnetyt luvat. Usein kysytään mahdollisuutta rakennuspaikan alueen pienentämiseen asemakaavan lievealueella. Mikäli on perusteita erottaa varsinainen rakennuspaikka muusta alueesta, tulee harkittavaksi seuraavat vaihtoehdot.

• Maanmittauslaitos voi lohkoa alueen, jos jakamiseen ei liity poikkeamisia.
• Tilan koon muutosasia ratkaistaan rakentamisen lupakäsittelyn yhteydessä (rakennuslupa ja mahd. poikkeamislupa) ennen lohkomista.
• Mikäli hankkeeseen ei liity rakentamista, voi Kaavoituspäällikkö etukäteen antaa maksullisen lausunnon asiasta (suostumus) tai rakennusvalvonta myöntää poikkeamisluvan (ja rakennusluvan), jonka mukaan voidaan lohkoa.

11.10.2019 Aok