Syyskuussa astui voimaan työttömiä työnhakijoita koskevia lakimuutoksia
Syyskuussa astui voimaan lakimuutoksia, joilla on vaikutuksia työttömien työnhakijoiden palveluprosessiin, työnhakukeskusteluihin ja -velvollisuuteen. Muutoksia on tulossa myös työttömyysturvaan.
1.9.2024 voimaan tulevan lakimuutoksen myötä työttömien työnhakijoiden työnhakukeskusteluihin tulee muutoksia. Alkuhaastattelua seuraavat täydentävät työnhakukeskustelut järjestetään lähtökohtaisesti kahden viikon välein aikaisemman kolmen kuukauden sijaan.
Työnhakukeskusteluja tai täydentäviä työnhakukeskusteluja ei järjestetä, jos työnhakijan työttömyys päättyy kolmen kuukauden kuluessa ja muut lakisääteiset ehdot täyttyvät. Keskusteluja ei myöskään järjestetä, jos työnhakija aloittaa kolmen kuukauden kuluessa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan, eikä työnhakijan palvelutarve edellytä keskustelujen järjestämistä. Keskustelut on kuitenkin aina järjestettävä työnhakijan pyynnöstä. Työttömyyden tulee päättyä vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Myös varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan tulee kestää vähintään kolme kuukautta.
Muutokset työnhakuvelvollisuuteen
Jos työnhakijan työttömyys päättyy kolmen kuukauden kuluessa muusta syystä kuin työvoimakoulutuksen, omaehtoisen opiskelun, palkkatuetun työn tai osa-aikatyön aloittamisen vuoksi, työnhakuvelvollisuus asetetaan täysille kuukausille. Esimerkiksi, jos henkilö aloittaa kokoaikaisen työn 2.1.2025 ja hänen työllistymissuunnitelmansa päivitys on 15.11 ja työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakso on 16.11. – 15.12. Tästä seuraava tarkastelujakso ei ole täysi kuukausi työn aloituksen vuoksi, joten vajaalle kuukaudelle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta.
Kun työnhakuvelvollisuus asetetaan jäljellä oleville täysille kuukausille, työnhakija voi jatkossa täyttää velvollisuutensa hakemalla myös alle kaksi viikkoa kestävää työtä, jos siitä sovitaan henkilökohtaisessa työllistymissuunnitelmassa.
Velvoitetyöllistäminen päättyy
Lakimuutos koskee myös velvoitetyöllistämistä, jossa kunnan velvollisuutena on tietyin ehdoin tarjota työtä vähintään 57 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille, joiden oikeus peruspäivärahaan tai ansiosidonnaiseen päivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta. Jatkossa velvoitetyöllistämisestä luovutaan kokonaan. Työllistämisvelvoitetta ei voi enää syntyä 2.9.2024 tai sen jälkeen.
Muita lainsäädäntömuutoksia
Syyskuun 2. päivästä lähtien työssäoloehdon kertymiseen ja päivärahaoikeuteen tulee muutoksia.
Jos täytät työssäoloehdon, voit saada Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassastasi ansiopäivärahaa. Aiemmin työssäoloehto kertyi kuuden kuukauden työssäolon jälkeen, mutta nyt työssäoloehdon täyttymiseen edellytetään työskentelyä 12 kuukautta. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada jatkossa, kun on ollut töissä ja työttömyyskassan jäsenenä vähintään vuoden. Jatkossa työssäoloehtoa kertyy palkkatulon perusteella. Viikkotuntimäärällä ei ole enää merkitystä, vaan työnhakijan täytyy saada palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa vähintään 12 kuukauden ajan edeltäneen 28 kuukauden aikana. Muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon ei tule muutoksia vuonna 2024.
Ansiopäivärahaan tulee porrastus, mikä tarkoittaa, että päivärahan määrä laskee, jos työttömyys pitkittyy. Kahdeksan työttömyysviikon jälkeen määrä laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä. Yhteensä 34 työttömyysviikon jälkeen määrä laskee 75 prosenttiin. Muutos koskee niitä työnhakijoita, jotka jäävät työttömäksi 2.9. tai sen jälkeen
Palkkatuettu työ ei lakiuudistuksen jälkeen pääsääntöisesti kerrytä enää työssäoloehtoa. Poikkeuksena ovat alentuneesti työkykyiset tai yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joilla työssäoloehtoa kertyy, kun palkkatukityö on kestänyt yli 10 kuukautta.
Työttömyysturvaan liittyvistä lakimuutoksista saa lisätietoa esimerkiksi työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n verkkosivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä omaan työttömyyskassaasi tai Kelaan.
Tutustu; Näin työssäoloehto muuttuu
Teksti: Petra Mattila