Lempäälässä selvitetään lasten ja nuorten kokemuksia säännöllisesti erilaisilla kyselyillä. Kyselyihin vastaamalla lapset ja nuoret kertovat arvokasta tietoa arjestaan ja saavat mielipiteensä kuuluviin. Näin saamme myös monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulukäynnistä, opiskelusta, osallisuudesta sekä avunsaannista ja palveluista. Tälle palstalle kokoamme ja päivitämme keskeisten kyselyiden tuloksia.
Koulufiiliskysely 2024
”Aion hakea lukioon ja siitä yliopistoon. Monet ammatit ovat kiinnostavia mutta ehkä kiinnostavimpia ovat lasten lääkäri ja että keksisin itse erilaisia hiustyylejä jotka keksisin itse eli vähän niin kuin oma kampaamo.” (Alakoululaisen vastaus Koulufiiliskyselyssä 2024)
Koulufiiliskysely toteutettiin keväällä 2024. Kysely toteutettiin verkkokyselynä, ja vastauksia kertyi 1298 kappaletta. Vastaajina olivat 4-9 -luokan oppilaat. Otos on edustava, ja kertoo nuorten kiinnostuksesta vaikuttaa opiskeluun ja oppimisen tukipalveluihin. Keskeisenä mittaristona kyselyssä oli kysyä tuntemuksia keskeisistä koulunkäyntiin liittyvistä viihtymis- ja osallisuusmittareista. Fiilismittareiden tuloksia:
kouluyhteisöön kuuluminen: Keskiarvo 7,8. Kiitettävän arvosanan antoi puolet vastaajista, ja neljännes antoi negatiivisen vastauksen (arvo alle 6)
tietotekniikkaa ja digilaitteita käytetään opetuksessa liikaa: Lähes 90 % oppilaista oli väittämän kanssa eri mieltä.
opetuksen taso koulussani: Keskiarvo 7,6. Neljä kymmenestä oppilaasta antoi kiitettävän arvosanan opetuksen tasolle. Noin 16 % oli tyytymättömiä opetukseen. Opetuksen taso kouluittain vaihteli 6,6 ja 8,9:n välillä.
TOP 5 Lempäälän kouluista opetuksen tasossa oppilaiden mielestä oli: Lastusten kyläkoulu (8,9), Nurmen kyläkoulu (8,7), Mattilan kyläkoulu (8,5) sekä isoista alakouluista Moision alakoulu (8,4) ja Kuljun alakoulu (8,2).
olen tyytyväinen omaan koulunkäyntiini: 41 % antoi kiitettävän arvosanan itselleen. Kolmannes oli neutraaleita ja neljännes negatiivisia (arvosana 6 tai alle). Keskimäärin omalle työskentelylle annettiin arvosana 7,5.
Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa koulunkäyntiään kysymällä, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Vastauksista nousivat yläkouluissa keskittymisen lisääminen, kokeisiin valmistautuminen, myöhästelyn ja oman puheen vähentäminen sekä viittaamisen lisääminen. Alakouluissa esille nousivat: olisin voinut viitata enemmän tunneilla; oisin voinut puhua vähemmän tunneilla; antaa enemmän työrauhaa; olisin parempi kaveri eli en puhu pahaa tai juoruile; tehdä läksyt huolellisemmin; osallistua enemmän epämieluisiin asioihin esim. esitelmiin ja ryhmätöihin; en oisi pelleillyt tunneilla.
Fiiliskyselyn väittämiä koulunkäynnistä (tilanne kaikissa Lempäälän kouluissa):
Kouluterveyskyselyn toteuttamisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kysely toteutetaan valtakunnallisesti parittomien vuosien keväällä. Kyselyyn vastaavat perusopetuksen 4-5 -luokkien ja 8-9 -luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. -vuoden opiskelijat. Koulut ja oppilaitokset käyttävät kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, opiskeluhuoltotyössä sekä joidenkin oppiaineiden opetuksessa. Kunnat hyödyntävät tuloksia muun muassa strategiatyössä sekä hyvinvointijohtamisessa.
Raportti nojaa viimeisimmän kouluterveyskyselyn (2023) lukuihin. Siinä käydään läpi kouluterveyskyselyn osa-alueet Lempäälän alakoulun, yläkoulun ja lukion osalta. Tulokset on poimittu THL:n tilastografiikasta ja -tiedoista. Raporttiin on nostettu sellaiset tulokset, joissa Lempäälä poikkeaa Pirkanmaan hyvinvointialueen keskiarvoista.
Lempäälän lukiossa moni asia on hyvin – siellä on hyvä yhteisöllisyys ja oppilaat ovat motivoituneita.
Ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä esiintyy vähemmän kuin Pirkanmaan hyvinvointialueella yleisesti.
Osallisuuden kokemukset ovat lukiossa hyviä, yläkoulussa alueen keskitasoa.
Lempääläläisillä koululaisilla on keskimääräistä parempi keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa.
Seksuaalinen ehdottelu ja ahdistelu on Pirkanmaan hyvinvointialuetta vähäisempää.
Koulun fyysiset työolot ovat pääsääntöisesti hyvät.
Kiusaaminen on yleistä varsinkin alakouluissa, alakoulun pojat kokevat usein fyysistä uhkaa. Alakoululaisista 43 prosenttia on joskus kiusattu.
Yläkoulun pojilla on korkeampaa myöhästelyä 33,4 % kuin Pirhassa (26,5 %).
Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 38,8 % (Pirha 21,0 %). Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut 32,1 % (Pirha 22,4 %).
Asuinalueella on kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa nuorille yläkoulun pojista 30,0 %:n (Pirhassa 39,2 %) ja lukion tytöistä 17,7 %:n (Pirhassa 25,9 %) mielestä
Lempäälän yläkoulun tytöistä 52 % kokee, että elämällä on tarkoitus.
Päihteiden käyttö on muuttumassa: Kannabista on kokeillut ainakin kerran 8,9 % yläkoulun pojista ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 9,2 %. Nikotiinipusseja käyttää päivittäin 12,5 % yläkoulun pojista ja päivittäin nuuskaa 6,8 %. Sähkösavukkeiden käyttö Lempäälässä on jonkin verran Pirhaa yleisempää – 9,1 %. Alakoulun oppilaista 1,0 % on kokeillut nuuskaa vähintään kerran (Pirha 1,3 %).
Alakoululaiset liikkuvat tunnin päivässä 44,1 %:n, yläkoulussa 26,3 %:n ja lukiossa 17,0 % todennäköisyydellä. Eli liikkumisessa esiintyy iän myötä valitettava laskeva trendi.
Palvelukysely erityistä tukea saavien oppilaiden vanhemmille
Kysely kohdistettiin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden vanhemmille. Kyselyyn on vastattu varsin aktiivisesti, ilmeisesti aihe kiinnostaa. 78 % vastaajista pitää Lempäälän erityisen tuen palveluita erinomaisina tai hyvinä.
Lapsi nähdään osaavana ja arvokkaana haasteistaan huolimatta.
Alakoulun tuki koettiin parempana kuin yläkoulujen tuki, joskin koetussa tuessa oli kuitenkin paljon koulukohtaisia eroavaisuuksia. Tyttöjen vanhemmat antoivat paremmat arvosanat oppimisen tuelle kuin poikien. Kyselyn vastaajamäärä oli 72 huoltajaa.
Erityisen tuen palvelukyselyssä (10/2023) selvitettiin avoimina kysymyksinä mm.:
palautetta erityisen tuen työstä koulun ja/tai opettajan kanssa
missä asioissa Lempäälän kunta on onnistunut erityisen tuen työssä
koulun ja kodin välinen viestintä erityisen tuen asioissa
kehitettävää erityisen tuen palveluissa
Kehitettävää erityisen tuen palveluissa:
täsmätukea, henkilökohtaisuutta
psykologiresurssi
pienluokkatoiminta
henkilökohtainen avustaja niitä tarvitseville
lisää erityisopettajia
tavallisella kielellä tehty viestintä
oikeus loma-ajan hoitoon erityisen tuen lapsilla
epäselvää, miten erityinen tuki toteutuu isoissa luokissa
enemmän paikkoja, joista tuki voidaan antaa heti sitä tarvittaessa
Kouluruokakysely
Olen ollut kaikkeen erityisen tyytyväinen, lapsen asioista on heti otettu koppi ja tuntuu ettei ole tarvinnut yksin jäädä asioita miettimään. Iso kiitos opettajalle, rehtorille, ohjaajille, kouluterveyden hoitajalle ja lääkärille!
Mielestäni kouluruokailu toimii hyvin. Ärsyttää lähinnä kun kaikki valittavat kouluruuan laadusta, vaikka omasta mielestäni se on erittäin maukasta. Ehkä muut ovat vain liian nirsoja tai sitten omat makuhermostoni ovat vain toisista poikkeavia
Koulufiiliskyselyssä oli yksi avoin kysymys kouluruokailusta – miten kehittäisit kouluruokailua. Vastaukset (n=1298) luokiteltiin ja laskettiin sekä purettiin luokittain. Seuraavan listaan on koottu laskevassa järjestyksessä kaikkien Lempäälän koulujen maininnat kouluruoan kehittämiseksi TOP 10:
oppilaiden osallistaminen eli mukaanotto kouluruokalistojen suunnitteluun (72 mainintaa)
ruokailun organisointi, esim. melu ruokalassa tai kasvis- ja lihalinjastot erikseen (69 mainintaa)
enemmän perinteisiä kouluruokia (68 mainintaa)
oppilaan esittämä toiveruoka (62 mainintaa)
oppilaan kommentti tai huoli ruokahävikistä (46 mainintaa)
ruoan terveellisyys (34 mainintaa)
Kouluruoka sai oppilailta keskimäärin arvosanan 3. Osa opiskelijoista ei muuttaisi kouluruokailussa mitään: ”Lempäälän kouluissa on ihan hyvää kouluruokaa, mutta on siellä listallakin huonompia ruokia. Hyviä ruokia ovat pastat, uunimakkara ja porkkananapit.”
