Käyttöönotto

Asuinkäytössä olevan kiinteistön, vapaa-ajan asunnon sekä liike- ja palvelukiinteistön, jolla syntyy asumiseen rinnastettavaa jätettä, on liityttävä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen.

Lempäälän kunnan jätehuollon järjestää Pirkanmaan jätehuolto. Pirkanmaan jätehuollon sivuille ja liittymistietoihin pääset tästä linkistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätään, että rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava uudisrakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava myös rakennusta varten tarvittavan rakennuspaikan tai tontin teknistä hoitoa tai kunnossapitoa varten. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa.

Käyttö- ja huolto-ohjetta ei tarvitse laatia tilapäiselle eikä määräaikaiselle rakennukselle, sellaiselle loma- tai virkistyskäyttöön tarkoitetulle rakennukselle, jota ei käytetä ympärivuotisesti, eikä tuotanto- ja varastorakennukselle, jossa ei pysyvästi työskennellä.

Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee olla uudisrakennuksen tai rakennusluvan alaisen korjauskohteen loppukatselmuksessa viranomaisten todennettavissa.

Käyttö- ja huolto-ohjeen sisältö

Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.

Käytännössä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje koostuu rakennushankkeen aikana eri osapuolten laatimista ja eri tahoilta koottavista asiakirjoista, jotka luovutetaan kiinteistön omistajalle.

Käyttö- ja huolto-ohjeen on tarkoitus olla ”käyttöohjeisto”, jonka avulla voidaan saavuttaa halutut asumisolot, rakenteiden ja laitejärjestelmien suunnitellut käyttöiät sekä hyvä energiatalous järkevästi ja taloudellisesti. Se tukee kiinteistönhoidon kilpailuttamista, kiinteistönhoitosopimusten laatimista sekä hoito- ja huoltotyötä että niiden valvontaa.

Miten käyttö- ja huolto-ohje laaditaan

Käyttö- ja huolto-ohje suositellaan laadittavaksi siten, että siitä ilmenee vähintään

• kiinteistön omistus, laajuus, tilat käyttötarkoituksineen ja päärakenteet
• kiinteistön rakentamiseen osallistuneiden yhteisöjen ja henkilöiden yhteystiedot
• rakenteiden ja laitteiden hoidon, huollon ja kunnossapidon tehtävät
• keskeisten huoltokohteiden ja tilojen paikantamistiedot
• tavoitteelliset sisäolosuhteet, hoidon laatutason ja järjestelmien käyttöarvot
• sisä- ja ulkopuolisten rakenteiden pintamateriaalit
• käyttöikätavoitteet kustannuksiltaan merkittäville rakenteille ja rakennusosille
• kustannuksiltaan merkittävien kunnossapitokohteiden kunnossapitojaksot ja -tehtävät
• korjauspäiväkirjan ylläpito ja vuosikustannusten seuranta
• toimintaohjeet poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Lisäksi käyttö- ja huolto-ohjeen liitteeksi voidaan koota kaikkien kiinteistöön asennettujen rakennusosien, materiaalien ja laitteiden hoito-, huolto- ja kunnossapito-ohjeet paikantamistiedoin. Kuhunkin huoneistoon toimitetaan huoneiston käyttöohjeet ja käyttö- ja huolto-ohje luovutetaan kiinteistön omistajalle.

Sähköurakoitsija on velvollinen tarkastamaan oman työnsä itse ja tekemään siitä  tarkastuspöytäkirjan. Tämä tarkastusvelvollisuus kannattaa mainita sähköurakkasopimuksessa. Rakentajan on huolehdittava siitä, että hän saa pöytäkirjasta kopion.

Lisätietoa oman sähköyhtiön vaatimuksista sähkötöihin liittyen saa heidän omilta sivuiltaan.

Sähköalan töitä saavat tehdä ainoastaan sähköalan ammattilaiset, joilla on riittävä pätevyys ja jotka ovat ilmoittaneet toiminnastaan Turvatekniikan keskukselle. Asian voi tarkistaa  Tukesin sivuilta.

Rakennustyön tarkastusasiakirja on rakennustyömaalla pidettävä asiakirja, johon rakennusluvassa tai aloituskokouksessa sovittujen rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden sekä työvaiheita tarkastaneiden on varmennettava tekemänsä tarkastukset ja johon on merkittävä perusteltu huomautus, jos rakennustyö poikkeaa rakentamista koskevista säännöksistä (MRL 150 f §).

Yleensä tarkastusasiakirjaan merkitään ainakin rakennuksen turvallisuuden, terveellisyyden ja pitkäaikaiskestävyyden kannalta keskeiset tarkastukset, kantavien rakenteiden keskeisten ratkaisujen toteuttamisen liittyvät tarkastukset sekä rakennustyön aikaisen kosteuden haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen ja rakennuksen kuivatuksen varmistamiseen liittyvät tarkastukset. Merkinnän varmentaminen edellyttää käytännössä merkinnän tekijän allekirjoitusta. Merkintään on lisäksi suositeltavaa sisällyttää tiedot merkinnän tekijästä ja ajankohdasta, tarkastuksen kohteesta sekä rakennus- tai työvaiheen valmistumisesta.

Tarkastusasiakirjaan on lisäksi suositeltavaa merkitä rakennushankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen muutkin olennaiset asiat, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke tulee toteutetuksi rakentamista koskevien säännösten, myönnetyn luvan, hyväksyttyjen suunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Tavoitteena voidaan pitää, että tarkastusasiakirjaan tehtävät merkinnät muodostavat koko rakennustyön kulun kuvauksen rakennustyön aloittamisen edellytysten toteamisesta loppukatselmuksen toimittamiseen saakka.

Säännösten, myönnetyn luvan, hyväksyttyjen suunnitelmien ja hyvän rakennustavan toteutumisen kannalta olennaisia asioita voivat olla esimerkiksi:

• rakennustyön aloittamisen edellytysten toteaminen,
• tarkastettavan rakennus- tai työvaiheen toteuttamisen edellytysten varmistaminen,
• rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta varten tarpeellisen tiedon kokoaminen,
• rakennustuotteiden kelpoisuuden toteamiseen liittyvät asiat,
• viranomaiskatselmusten ja -tarkastusten sekä hyväksyttyjen suunnitelmista poikkeamisien merkitseminen sekä
• loppukatselmuksen toimittamisen ja rakennuksen käyttöönoton edellytysten varmistaminen.

MRL 150 b §:n mukaan ulkopuolinen tarkastus on merkittävä tarkastusasiakirjaan ja MRL 121 a §:n mukaan laadunvarmistusselvitys on liitettävä tarkastusasiakirjaan.

Loppukatselmuksen (153 §) ja osittaisen loppukatselmuksen (MRL 153 a §) edellytyksenä on, että rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty MRL 150 f §:n mukaiset merkinnät ja että tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle. Yhteenvedon olisi suositeltavaa sisältää ainakin kiinteistö- ja lupatiedot, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät, tarkastusasiakirjaan tehdyt merkinnät poikkeamisesta säännösten mukaisuudesta sekä selvityksen poikkeamisen johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Yhteenvetoon on hyvä kirjata myös tarkastusmerkinnät
viranomaisen katselmuksilla tai tarkastuksilla edellyttämien toimenpiteiden suorittamisesta.

Alla on lueteltu dokumenteja, jotka tulee tallentaa hankkeelle lupapisteeseen ennen käyttöönottoa.

Energiatodistuksen päivitys: mikäli hanke on vaatinut energiatodistuksen rakennuslupavaiheessa, tulee se päivittää rakennuksen käyttöönottoon mennessä. Todistukselle päivitetään aina hankkeen pysyvärakennustunnus, vaikka muut tiedot eivät olisi muuttuneet.

Tiiveysmittausraportti: tarkista lupapäätöksestä onko rakennukselle vaadittu ilmatiiveyden mittaus ja tallenna raportti lupapisteeseen.

Ilmamäärien mittauspöytäkirja: rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty
ja ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Ilmamäärien mittausspöytäkirja tallennetaan lupapisteeseen.

Vesijohtojen painekoepöytäkirja: Kvv-työnjohtajan on huolehdittava, että vesilaitteiston tiiviys on koestettu ennen rakennuksen käyttöönottoa. Vesilaitteiston tiiviys on varmistettava vesipainekokeella. Koe on tehtävä siten, että vesijohdot liitoksineen ovat eristämättömiä ja helposti havaittavissa. Vesijohtojen painekoepöytäkirja tallennetaan lupapisteeseen.

Hormikatselmuspöytäkirja: Hormikatselmuspöytäkirja vaaditaan silloin, kun rakennuksessa on savuhormi. Lomakkeen täyttää hankkeen vastaava työnjohtaja

Maalämpökaivon porausraportti: mikäli rakennuksen lämmitysmuodoksi on valittu maalämpö, tulee maalämpökaivon poraamisen jälkeen tallentaa lupapisteeseen maalämpöurakoitsijan tekemä porausraportti.

Rakennuksen käyttöönotto tehdään virallisesti osittaisena loppukatselmuksena, mutta se tunnetaan myös nimellä käyttöönottokatselmus tai muuttokatselmus. Osittainen loppukatselmus pidetään ennen kun rakennusta tai sen osaa saa ottaa käyttöön. Osittainen loppukatselmus tilataan rakennusvalvonnasta. Katselmus tulee tilata hyvissä ajoin, noin 1-2 viikkoa ennen toivottua katselmusajankohtaa toimistosihteeri Sirpa Pynnöseltä.

Osittainen loppukatselmus voidaan pitää, kun MLR 152 a §:ssa mainitut kohdat täyttyvät, eli rakennus saa olla vain vähäisiltä osin kesken ja rakennus on käyttökelpoinen, terveellinen ja turvallinen.

Löydät tämän linkin alta omakotitalon käyttöönottokatselmuksen tarkistuslistan.

Loppukatselmus tilataan rakennusvalvonnasta Sirpa Pynnöseltä kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä.

Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on hyväksyntä kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa.

Loppukatselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että tarkastusasiakirja on  asianmukaisesti täytetty ja kopio yhteenvedosta luovutetaan tarkastajalle.

Tästä linkistä pääset loppukatselmuksen tarkistuslistaan.