Tontin hankinta
Viihtyisän, kestävän ja energiaa säästävän talon rakentaminen lähtee hyvän tontin valitsemisesta. Rakennusten sijoittaminen tontille, auringonsäteilyn hyväksikäyttö, tuulisuuden estäminen ja pihan eri toimintojen jäsentely vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen. Valmista taloa voi aina korjata ja pihaa kohentaa, mutta tontin valitseminen ja rakennusten sijoittaminen sille ovat peruuttamattomia valintoja – ne kannattaa miettiä tarkasti.
Sopivan tontin omakotitalolle tai yritykselle voi hankkia monia reittejä: kunnalta, yksityisiltä markkinoilta tai vaikka omaa tonttia jakamalla. Tältä sivulta löydät kaikki tarvitsemasi tiedot tontin hankintaan liittyen.
Tonttihaku
Kunta myy ja vuokraa vuosittain noin 5-20 uutta omakotitonttia. Omakotitonteista järjestetään yksi tai useampi tonttihaku vuodessa, jotka ovat avoimia kaikille yksityishenkilöille. Tonttihakuun osallistutaan sähköisellä hakulomakkeella.
Käynnissä olevat ja viimeisimmät päättyneet tonttihaut näet Asuintontit-sivulta.
Hinnoittelu
Omakotitontit luovutetaan joko kiinteähintaisina tai tarjouskilpailun perusteella.
Kiinteähintaiset tontit hinnoitellaan kunnan voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaisesti perustuen tontin pinta-alaan. Tontin myyntihinta on etukäteen määritetty, ja tontin saaja arvotaan hakijoiden joukosta. Kiinteähintainen tontti on mahdollista myös vuokrata. Vuosivuokra on kuusi prosenttia tontin kauppahinnasta ja vuokra-aika on 50 vuotta. Vuokrattu omakotitontti on mahdollista lunastaa omaksi vuokra-aikana. Lunastushinta vastaa lunastushetkellä voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaista uuden tontin hintaa. Jo maksettuja vuokria ei hyvitetä lunastushinnassa.
Tarjouskilpailun perusteella luovutettavissa omakotitonteissa tontille määritetään pohjahinta voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaisesti. Tontti luovutetaan korkeimman tarjouksen tehneelle hakijalle. Tarjouskilpailulla luovutettavia omakotitontteja ei vuokrata.
Muuta huomioitavaa
Omakotitontin varaamisesta peritään 500 euron suuruinen varausmaksu, joka hyvitetään tontin kauppahinnassa. Tontti varataan enintään kuuden kuukauden ajaksi hankkeen tarkempaa suunnittelua varten.
Tontti on rakennettava valmiiksi kolmen vuoden kuluessa tontin luovutuspäivästä lukien. Tonttia ei voi luovuttaa eteenpäin rakentamattomana.
Tonttihaku
Kunta myy ja vuokraa vuosittain muutamia rivi- ja kerrostalotontteja hinta- tai laatukilpailun perusteella tai neuvottelumenettelyllä. Osa tonteista varataan ensisijaisesti kohtuuhintaista asumista varten Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoittamille rakennushankkeille. Tonttihakuun osallistutaan sähköisellä hakulomakkeella.
Käynnissä olevat ja viimeisimmät päättyneet tonttihaut näet Asuintontit-sivulta.
Rivitalotontit
Rivitalotonttien luovutustapa on yleensä myynti, tontteja ei pääsääntöisesti vuokrata. Tontin saaja valitaan yleensä hinta- tai laatukilpailun perusteella.
Rivitalotontit hinnoitellaan kunnan voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaisesti perustuen tontin rakennusoikeuteen (€ / k-m²).
Rivitalotonttien varauksesta peritään varausmaksu, joka on viisi prosenttia kauppahinnasta. Varausmaksu hyvitetään täysimääräisesti tontin kauppahinnassa.
Tontin rakentamisaikataulusta sovitaa tontinluovutuksen yhteydessä. Tonttia ei voi luovuttaa eteenpäin rakentamattomana.
Kerrostalotontit
Kerrostalotonttien luovutustapa on myynti tai vuokraus. Tontin saaja valitaan hinta- tai laatukilpailun perusteella tai neuvottelumenettelyllä.
Kerrostalotontit hinnoitellaan kunnan voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaisesti perustuen tontin rakennusoikeuteen (€ / k-m²). Kerrostalotontin vuosivuokra on kuusi prosenttia tontin kauppahinnasta ja vuokra-aika on 50 vuotta. Vuokrattu kerrostalotontti on mahdollista lunastaa omaksi vuokra-aikana. Lunastushinta vastaa lunastushetkellä voimassa olevan vyöhykehinnoittelun mukaista uuden tontin hintaa. Jo maksettuja vuokria ei hyvitetä lunastushinnassa.
Kerrostalotonttien varauksesta peritään varausmaksu, joka on kolme prosenttia kauppahinnasta. Varausmaksu hyvitetään täysimääräisesti tontin kauppahinnassa. Tontti varataan enintään 10 kuukauden ajaksi hankkeen tarkempaa suunnittelua varten.
Tontin rakentamisaikataulusta sovitaa tontinluovutuksen yhteydessä. Tonttia ei voi luovuttaa eteenpäin rakentamattomana.
Yritysten tarpeisiin tarkoitettuja tontteja sekä toimitiloja Lempäälässä markkinoi Lempäälän Kehitys Oy. Tarkemmin tarjontaan voit tutustua Business Lempäälä -sivulla.
Ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää alueelle, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, tarvitaan usein suunnittelutarveratkaisu, jossa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle. Ratkaisu edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarveratkaisua koskevissa lupa-asioissa voit olla yhteydessä Antero Kortesmaahan.
Kaavoituksen yhteystietoihin pääset tästä linkistä.
Suunnittelutarveratkaisu
Asemakaava-alueen ulkopuolella uuden rakennuspaikan muodostaminen, korvaava rakentaminen ja asuinrakennuksen merkittävä laajentaminen vaatii ennen rakennuslupaa suunnittelutarveratkaisun.
Suunnittelutarveratkaisua ei tarvita olemassa olevan asuinrakennuksen tai maatilan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen, jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen.
Tarkista alueen asemakaavoitus tästä linkistä.
Rakennusjärjestyksen liitteistä voit tarkistaa lisätietoja suunnittelutarvealueista ja rakennusjärjestykseen pääset tästä linkistä.
Tontin jakamisella tarkoitetaan asemakaavan mukaisen tontin jakamista kahdeksi tai useammaksi erilliseksi tontiksi. Jakamalla olemassa olevia tontteja saadaan tiivistettyä rakentamista ja hyödynnettyä tehokkaammin vajaalla käytöllä olevia tontteja. Tontin jakaminen käynnistyy tontin omistajan aloitteesta.
Perusedellytyksenä tontin jakamiselle on, että jaettava tontti on pinta-alaltaan riittävän suuri ja sopivan muotoinen. Tontin jakaminen voidaan tehdä joko erillisenä tonttijakona tai asemakaavan muutoksena – käytettävä menetelmä riippuu tonttia koskevan asemakaavan sisällöstä.
Erillinen tonttijako
Erillinen tonttijako on kunnan laatima ja hyväksymä maankäyttöpäätös. Sillä jaetaan asemakaavassa esitetty tontti kahteen tai useampaan osaan sekä määritetään näille tonteille rakennusoikeus ja kulkuyhteydet. Erillinen tonttijako laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja yhteistyössä hänen kanssaan.
Jaettavan tontin on täytettävä seuraavat edellytykset:
- Tontin on oltava pinta-alaltaan riittävän suuri, vähintään noin 1500 m².
- Tontin on oltava muodoltaan sopiva, jotta rakentaminen ja kulkuyhteyksien järjestäminen on mahdollista muodostettaville tonteille.
- Tontille on oltava asemakaavassa (tai rakennusjärjestyksessä) annettu riittävästi rakennusoikeutta, joka voidaan jakaa muodostettavien tonttien kesken.
- Asemakaavassa annetut muut määräykset, kuten rakentamiselle sallittu rakennusala, eivät rajoita tontin jakamista.
Erillisellä tonttijaolla ei voida lisätä tontin rakennusoikeutta, muuttaa sallittua rakennusalaa tai poiketa muistakaan asemakaavan määräyksistä (poislukien kulkuyhteyksiin liittyvät määräykset). Jos tontin jakamisen yhteydessä on tarpeen esimerkiksi lisätä rakennusoikeutta, niin jakaminen tulee tehdä asemakaavan muutoksena.
Erillistä tonttijakoa haetaan maanmittausinsinöörille osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella. Tonttijaon laatiminen kestää noin kolme kuukautta, ja siitä peritään maksu seuraavasti:
- Tontin jakaminen kahteen osaan: 840 €.
- Tontin jakaminen kahta useampaan osaan: 840 € + 420 € per jokainen ylimääräinen tontti.
Lisätietoja erillisestä tonttijaosta ja sen edellytyksistä saat maanmittausinsinööriltä.
Asemakaavan muutos
Asemakaava on kunnan hyväksymä maankäyttösuunnitelma, jolla määritellään alueen tuleva käyttö. Asemakaavoittamaton alue ei lähtökohtaisesti sisällä rakennusoikeutta ja asemakaavalla määritellään mihin saa rakentaa, mitä saa rakentaa ja kuinka paljon saa rakentaa. Lisäksi asemakaavassa voidaan osoittaa erilaisia yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamisen ohjaamiseksi, kuten rakennuksen harjansuunta, liittymän sijainti ja istutettavat alueet. Asemakaavan laatimisella luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Asemakaava on juridisesti sitova suunnitelma, josta poikkeaminen vaatii perustellun syyn ja harkinnan.
Asemakaava on lähtökohtaisesti voimassa niin kauan, kunnes sitä perustellusta syystä joko muutetaan tai se kumotaan kunnan päätöksellä. Toisinaan, etenkin vanhojen asemakaavojen osalta, voidaan todeta asemakaavan ohjausvaikutuksen olevan vanhentunut, ja asemakaavaa on tällöin perusteltua muuttaa. Maanomistajan on mahdollista hakea omistamalleen alueelleen asemakaavan muutosta ja kunta tekee hakemuksen perusteella päätöksen, voidaanko asemakaavan muutoksen laatiminen aloittaa. Ensimmäisessä vaiheessa tulee ottaa yhteyttä kunnan kaavoitukseen, ja keskustella asemakaavan muutoksen tarpeesta sekä edellytyksistä.
Kunnalla on käynnissä vuosittainen asemakaavoitettujen pientalotonttien jakamishanke. Hankkeeseen voi ilmoittautua kaikki Lempäälän kunnan alueella olevat asemakaavoitetut pientalotontit, joiden kohdalla jakamisen edellytykset täyttyvät. Hankkeen tarkoituksena on jakaa suuria tontteja kahteen tai useampaan osaan. Vuosittaisen hankkeen ilmoittautumisaika on aina vuoden alussa, ja siitä ilmoitetaan erikseen kunnan nettisivuilla. Hankkeeseen osallistuvat tontit käsitellään kaikki yhdellä prosessilla, ja sen tuloksena tontin omistajalle muodostuu yksi tai useampi uusi pientalotontti. Tarkempaa tietoa pintalotonttien jakamisesta löydät täältä.
Tontin lohkominen
Tontin jakamisella luotu uusi tontti tulee muodostaa omaksi kiinteistökseen lohkomistoimituksella. Lohkomistoimituksessa tontin rajapyykit asetetaan maastoon ja tontti merkitään kiinteistörekisteriin. Vasta tämän jälkeen voidaan lähteä suunnittelemaan tontin rakentamista.
Lempäälässä lohkomistoimitukset (kuten myös muut kiinteistötoimitukset) hoitaa Maanmittauslaitos. Näistä toimituksista löydät tarkemmin tietoa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta.