Vieraslajit
Vieraslaji on luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle ihmisen mukana kulkeutunut laji. Se on tuotu tahallaan tai vahingossa tai levinnyt itse ihmisten rakentamia väyliä pitkin.
Haitallinen vieraslaji on vieraslaji, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitallisilla vieraslajeilla tarkoitetaan yleensä joko EU:n vieraslajilistalle tai Suomen kansalliselle vieraslajilistalle kuuluvia lajeja (ajankohtaiset luettelot Vieraslajit.fi sivustolla).
Vieraslajeja leviää kiihtyvällä tahdilla uusille alueille ihmistoiminnan mukana. Erityisesti vahingossa siirtyvien lajien leviämisen on todettu jatkuvan sääntelystä sekä kansainvälisistä ja kansallisista torjuntatavoitteista huolimatta.
Vieraslajien aiheuttamat haitat riippuvat sekä vastaanottavan alueen että sinne leviävän lajin ominaisuuksista. Vieraslajit saattavat aiheuttaa ekologista haittaa heikentämällä alkuperäislajiston elinympäristöjä, taloudellista haittaa aiheuttamalla sato- ja tuotantotappioita, terveydellistä haittaa levittämällä tauteja tai sosiaalista haittaa vaikeuttamalla alueiden virkistyskäyttöä.
Jos löydät luonnosta vieraslajiesiintymän, kartoita esiintymästä ainakin seuraavat tiedot
- laji (apua tunnistamiseen saa Vieraslajit.fi sivustolta)
- tarkat sijaintitiedot
- yksilömäärä/esiintymän koko
Ilmoita havainnot kaikista vieraslajeista
- Vieraslajit.fi sivustolle (ohjeet ilmoituksen tekemiseen yllä olevassa videossa).
- iNaturalist– sovelluksella, jolloin ilmoituksen teko onnistuu löytöpaikalta.
Ilmoitetut havainnot kerryttävät aineistoa, josta saadaan tietoa muun muassa haitallisten vieraslajien leviämisestä Suomessa. Kansalaishavaintoja hyödynnetään tutkimuksessa ja vieraslajien vastaisessa viranomaistyössä.
Laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) on määritelty kiinteistön omistajan tai haltijan huolehtimisvelvollisuus. Sen mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa haitallisen vieraslajin hävittämisestä tai sen leviämisen rajoittamisesta omalla kiinteistöllään.
Vieraskasvilajien torjuntamenetelmät riippuvat muun muassa torjuttavasta kasvilajista, esiintymän laajuudesta sekä torjuntapaikasta. Tarkempia lajikohtaisia torjuntaohjeita löytyy Vieraslajit.fi sivustolta tai voit kysyä neuvoa ELY-keskuksen ympäristöasioiden asiakaspalvelusta.
Kansainvälinen Biodiversiteettisopimus jaottelee vieraslajien torjuntakeinot seuraavasti:
- Ennaltaehkäisemisellä ja torjunnalla, esimerkiksi lainsäädännöllä, pyritään estämään vieraslajien saapuminen maahan.
- Varhaisella havaitsemisella voidaan todeta maahan saapunut tai levinnyt vieraslaji ja estää sen leviäminen.
- Havaittu vieraslaji voidaan myös hävittää, eli poistaa tietyltä alueelta tai tietystä paikasta.
- Leviämisen estämisellä pyritään estämään vieraslajin leviäminen ja pitämään sen aiheuttama haitta mahdollisimman pienenä.
- Jos maahan on jo saapunut vieraslajeja, niiden aiheuttamia haittavaikutuksia ja lajin levinneisyyttä pyritään estämään jatkuvilla pitkän aikavälin rajoittamistoimilla, esimerkiksi torjunta-aineilla.
- Jossain vaiheessa vieraslajin läsnäolosta aiheutuva haitta poistuu tai vähenee, jolloin kyseessä on ihmisen sopeutuminen uuteen tilanteeseen
Lempäälän kunta torjuu omistamiltaan kiinteistöiltä pääasiassa jättiputkea. Muiden vieraslajien torjuntaan tarvitaan asukkaiden ja yhdistysten apua. Yhteistyön avulla vieraslajien torjuntaa saadaan tehostettua ja vieraslajien leviäminen estettyä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan tai järjestämään vieraslajitalkoita, ole yhteydessä kunnan ympäristösuojeluun.
Torjunnasta syntyvä kasvijäte kannattaa lajitella, jolloin poiskuljetettavan jätteen määrä on mahdollisimman pieni.
Lisääntymis- ja leviämiskykyiset kasvin osat ja niitä sisältävä maa-aines toimitetaan Pirkanmaan jätehuollon toimipisteille. Hyvin pakatut kasvit ja juuret päätyvät Tammervoiman hyötyvoimalaan, maamassat hyödynnetään tai loppusijoitetaan kaatopaikalla.
Vieraslajijätteen kuljetuksessa tulee huomioida, ettei laji pääse leviämään kuljetuksen aikana. Kuljetuskalusto pitää puhdistaa huolellisesti kuljetuksen jälkeen.
Lempäälässä voi törmätä ainakin 40 vieraslajiin, joista useampi kuin joka viides on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Alla on muutama esimerkki Lempäälän yleisimmistä vieraslajeista.
Teiden varsilla voi nähdä komealupiinia, joka on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Komealupiini on tehokas leviämään ja sen leviämistä on edistänyt tienvarsien massaistutukset. Lajin leviämistä on enää vaikea estää kokonaan ja torjuntatoimet tulisikin keskittää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille ja niiden läheisyyteen. Komealupiini heikentää luonnon monimuotoisuutta ja valtaa elintilaa erityisesti uhanalaisilta perinnebiotooppien lajeilta.
Suomessa tavataan ainakin kahta jättiputkilajia, kaukasian– ja persianjättiputkea. Molemmat lajit kuuluvat EU:n vieraslajiluetteloon. Alunperin rehu- ja koristekasveiksi tuodut lajit ovat voimakkaita kilpailijoita. Ne vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttavat jopa maaperässä oleviin pieneliöihin. Suurikokoiset kasvustot vaikeuttavat alueiden virkistyskäyttöä. Jättiputkien sisältämä kasvineste voi reagoida auringon UV-säteilyn kanssa aiheuttaen iholle palovamman kaltaisia oireita. Moninaisten haitallisten vaikutusten vuoksi kaikki jättiputkiesiintymät olisi hyvä saada hävitettyä.
Kurtturuusu on tiheitä kasvustoja muodostava pensas, joka on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Se lisääntyy ja leviää tehokkaasti sekä juurakon palasten että siementen avulla. Kurtturuusu aiheuttaa ongelmia etenkin levitessään hiekkarannoille, joissa se voi muodostaa jopa hehtaarien kokoisia kasvustoja.
Hyytelösammaleläin on levinnyt Suomeen 2000-luvulla, eikä sitä ole vielä luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Se ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta voi vaikuttaa vesiekosysteemeihin. Laji on melko yleinen Lempäälässä, jossa onkin tehty lähes kolmannes kaikista Suomen havainnoista. Hyytelösammaleläintä tavataan etenkin Pyhäjärven rannoilla ja Lempäälän kanavan seinissä. Kanavasta löytyvistä hyytelösammaleläimistä kannattaa olla yhteydessä suoraan Väylävirastoon.