Luonnon monimuotoisuus on kuin sen vastustuskyky

Saikan alueen viher- ja puistosuunnittelua on ohjannut ilmastoviisaus teema. Puistojen ja kasvillisuuden näkökulmasta ilmastonmuutokseen varautumisen keskiössä on luonnon monimuotoisuus ja sen huomioiminen viherrakentamisessa. Luonnon monimuotoisuus voidaan nähdä luonnon vastustuskykynä, joka lisää ekosysteemin resilienssiä eli kykyä selvitä erilaisista häiriöistä.

Saikan alueen viher- ja puistosuunnittelu alkoi sillä, että alueelle laadittiin luonnon monimuotoisuuslaskelma. Laskelmassa selvitetään alueen luonnon nykytila ja rakentamisen aiheuttama muutos. Laskelma auttoi ohjaamaan viher- ja puistosuunnittelua siten, että monimuotoisuusarvoja ei menetettäisi tai että niitä menetettäisiin mahdollisimman vähän.

Uusien alueiden rakentamisessa menetetään aina luonnon monimuotoisuutta, mutta hyvällä suunnittelulla menetystä on mahdollista saada korvattua. Saikan alueella luonnon monimuotoisuudesta vähän yli puolet säilyi, vaikka alueesta yli puolet muuttuu rakennetuksi.

– Tulos on todella hyvä! Selvityksen jälkeen paransimme vielä tulosta valitsemalla kookkaampia ja eri ikäisiä taimia, kotoperäisiä lajeja sekä mm. linjasimme pyöräväylän uudestaan, jotta alueella oleva metsäsaareke saadaan säilymään, kertoo tyytyväinen Tiina Pekkala, Lempäälän kunnan infrapäällikkö.

Ilmastoviisaus on Asuntomessut Lempäälässä 2026 kantava teema ja tavoite rakentamiseen sekä elämiseen. Ilmastoviisautta on kyky arvioida eri toimien ja valintojen ympäristövaikutuksia ja valita kestävämpiä vaihtoehtoja. Saikkaan lähdettiin suunnittelemaan monipuolisia puisto- ja viheralueita, joilla ei ole laajoja, paljon hoitotoimenpiteitä vaativia nurmialueita.

– Ilmastoviisautta on sekin, kun perusnurmen sijaan valikoitiin monimuotoisempaa kukkanurmea sekä niittyä avoimille alueille, jotka ei vaadi niin taajaa leikkuuta.

Kennäspuiston peliareena/lähiliikuntapaikka iltaisin naapuruston käytössä

Saikanpuisto, joka sijoittuu alueen Ideaparkin puoleiseen päätyyn, on kooltaan 6 000 m² ja sinne sijoittuu muun muassa lähiliikunta-alue ja leikkipaikka sekä yhteiskäyttöön tarkoitettuja viljelylaatikoita. Saikanpuiston avoimet alueet eli kukkanurmet ja niityt toimivat vapaan pelin paikkoina ja muun muassa talvella mahdollistavat pienten lasten omatoimisen hiihtämisen. Kennäspuisto on kooltaan 9 000 m² ja sijoittuu Saikantalon naapuriin. Kennäspuisto rajaa Saikan alueen takalaitaa ja puistot yhdistyvät poluilla toisiinsa. Kennäspuistoon rakentuu peliareena/lähiliikuntapaikka, joka palvelee Saikantalon koulun/päiväkodin käyttäjiä sekä on ilta-aikaan kaikkien käytettävissä. Kennäspuistosta muotoutuu tulevaisuudessa niittymainen kumpare, joka rajautuu polkuun ja kasvillisuuteen. Alueen läpi kulkee hulevesioja, joka toimii luonnonmukaisena hulevesirakenteena ja palvelee sulamis- ja sadevesien hallintaa.

Lahopuupenkit Saikan puista

Puistojen rakentamisessa hyödynnetään Saikan alueen materiaalia. Rakentamisessa syntyvä ylimääräinen maamassa käytetään Kennäspuiston ja Saikanpuiston maastokumpareisiin.

Puistojen rakentamisalueelta on poistettu nykyistä puustoa, joiden runkoja hyödynnetään puistojen alueella lahopuuna. Poistettavat puut ja oksat haketetaan ja käytetään puistojen läpi kulkevan polun materiaalina, säilytettävien metsänreunojen viimeistelyssä ja sekä istutettavien puiden katteena.

Kumpaankin puistoon sijoitetaan ns. lahopuupenkkejä. Erityisesti Saikanpuiston alueelta kaadettuja järeiden puiden runkoja hyödynnetään tähän tarkoitukseen.

Kennäs- ja Saikanpuiston maisemointiin hyödynnetään alueelta kaivettuja kiviä.

Niittypainanteet toimivat luonnollisina hulevesiratkaisuina

Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuus, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa muutokseen on varauduttava hulevesien hallinnassa. Hulevedet ovat päällystetyiltä pinnoilta, kuten katoilta ja asfaltilta valuvia sadevesiä ja lumen sulamisvesiä. Hulevedet aiheuttavat mm. tulvia, vettymistä, jätevesien ylivuotoja sekä vesistöjen likaantumista. Hulevesistä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää luonnonmukaisilla menetelmillä kuten imeyttämällä, viivyttämällä ja ohjaamalla hallitusti hulevesiä ennen kuin ne päätyvät viemäriin tai vesistöön.

Hulevesien luonnonmukainen hallinta on osa kestävää suunnittelua. Saikan- ja Kennäspuistossa luonnollisina hulevesiratkaisuina toimivat alueen poikki kulkevat niittypainanteet, joissa vesiä ohjataan hallitusti ja imeytetään niitä.     

Laaja ja vaihteleva lajisto

Alueen puistojen sekä katujen viherkaistojen kasvillisuus suunniteltiin kokonaisuutena. Lajikirjo on laaja ja sukulaissuhteeltaan mahdollisimman vaihteleva lajisto. Monipuolinen kasvivalikoima auttaa ilmastonmuutokseen varautumisessa ja ennaltaehkäisee uusien kasvitautien ja -tuholaisten aiheuttamia tuhoja.

Puut ja taimet ovat kotimaisia ja taimikoko on vaihteleva. Lempäälän kunta on osallistunut Mustilan arboretumin kanssa toteutettavaan puulajikokeiluun, jossa Mustilan arboretum on koeviljellyt ilmastonmuutokseen Suomessa sopeutuneita puulajeja, kuten japaninjalopähkinää, keskilännentammea, japaninpihlajaa, honsunpihtaa ja kuriilienlehtikuusta. Nämä puulajikokeilun taimet istutetaan Kennäspuistoon.

Luontevasti toiminnallista taidetta

Lempäälän kunta tilaa Saikkaan taiteilija Tülay Schakirin teoksen Rakastaa, ei rakasta…Suurikokoinen puuteos sijoitetaan Saikanpuistoon. Schakir aloittaa työt teoksen parissa vuoden 2025 alussa. Teoksen on määrä valmistua keväällä 2026.

Lempäälän kunta haki portfoliohaun 6.5.–3.6.2024 ja rinnakkaisen luonnostilauksen yhdistelmällä yhtä taiteilijaa tai taiteilijaryhmää toteuttamaan julkista taidetta Saikan Asuntomessualueelle. Taidevalinta päätettiin joulukuussa 2024.

Saikan alueen puisto- ja vihersuunnittelu tehtiin osana aluesuunnittelua. Puistosuunnitelmat olivat nähtävillä maaliskuussa 2023 ja yhdyskuntalautakunta hyväksyi suunnitelmat kokouksessaan 4.4.2023. Samana vuonna kuntaan laadittiin luonnon monimuotoisuusohjelma.

Lisätietoja:

Tiina Pekkala, p. 050 383 9422
Infrapäällikkö, Lempäälän kunta

Pekka Seppänen, puh. 044 486 3614
Projektipäällikkö, Asuntomessut Lempäälässä 2026