Lempäälän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2025 – 2027

Etusivu / Lempäälä-tietoa / Kehittämistoiminta / Valmistuneita hankkeita / UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus Lempäälälle / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Lataa koko Lempäälän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tästä

Suunnitelman lähtökohdat

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on sekä lastensuojelu- että oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa edellytetty asiakirja, jonka avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä kunnassa.

Tässä suunnitelmassa lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita (nuorisolaki 1285/2016, 3§).

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa ja sen täytäntöönpanon suunnittelussa on huomioitu mm.

Lempäälän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjan muodostavat moninainen tilastotieto kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä aidon kuulemisen kautta syntynyt kuva lapsuudesta ja nuoruudesta Lempäälässä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan on osallistettu monialainen työryhmä, johon kuului edustajia kunnan varhaiskasvatuksesta, opetustoimesta sekä nuorisotyöstä. Alla on kuvattu hyvinvointisuunnitelman syntyprosessi:

Suurenna kuvio

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu useisiin lakeihin, joilla ohjataan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuutta kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Keskeisimmät hyvinvointisuunnitelmien laadintaa ohjaavia lakeja, asiakirjoja ja kansallisia sekä kansainvälisiä sopimuksia on esitetty alla olevassa luettelossa:

  • Lastensuojelulaki 12§
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12§
  • Terveydenhuoltolaki 15§
  • Perusopetuslaki
  • Varhaiskasvatuslaki
  • Nuorisolaki
  • Vammaispalvelulaki
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
  • YK:n Lapsen oikeuksien sopimus
  • Kansallinen Lapsistrategia

Lempäälässä toteutettavaa Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen toimijoiden lisäksi myös kolmannen sektorin ja seurakuntien toimijoiden kanssa.

Kyllä. Asennetta ja aktiivisuutta.

Ehkäisemme kiusaamista selkeillä, dokumentoiduilla kiusaamisselvittelymenetelmillä.

  • Koululaisille on järjestetty riittävä tukiverkosto (kouluterveydenhoitaja, -psykologit, ja -lääkärit).
  • Matalan kynnyksen digitaaliset viestintäalustat ovat lasten ja nuorten aktiivisessa käytössä (esim. Wilma, sähköpostit, pikaviestipalvelut, sivistystoimen verkkosivut).
  • Lapset, nuoret ja perheet tietävät, mistä saavat tarvittaessa apua.
  • Seuraamme säännöllisesti oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä poissaoloja ja puutumme niihin matalalla kynnyksellä.
  • Tarjoamme hyvää ja ravitsevaa ruokaa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ja kannustamme terveellisiin elämäntapoihin. Lapsia ja nuoria osallistetaan ruokailujen suunnittelussa, ja ruokakasvatus on osa päivittäistä arkea.

Kyllä. Kestävää kasvua ja viihtyisyyttä.

Meillä on työhönsä sitoutuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opettajat ja oppimisen tukihenkilöstö. Huolehdimme arjessa henkilöstön jaksamisen tukemisesta, ja ammatillisen osaamisen ajantasainen ylläpitäminen mahdollistetaan. Käytössämme ovat modernit, lasta ja nuorta arjessa osallistavat kasvatus- ja opetusmenetelmät.

  • Koulupsykologien määrää pyritään lisäämään ja huolehditaan, että muita oppilaiden tukea tarjoavia ammattilaisia on kaikilla kouluilla.
  • Tarjoamme nykyaikaiset, terveelliset ja turvalliset kasvu- ja oppimisympäristöt, joiden avulla lisäämme lasten ja nuorten viihtyvyyttä erilaisissa oppimisympäristöissä.
  • Hyödynnämme nykyaikaista kunnankirjastoa opettamisessa ja oppimisen tukena

Kyllä. Yhdessä tekemistä Suomen suurimmassa kyläyhteisössä.

Arjessamme huomataan hyvä: onnistumisista ja hyvistä suorituksista annamme palautetta lapsille, nuorille ja henkilökunnalle.

  • Toimimme avoimesti vahvistaen varhaiskasvatuksen, koulun ja kodin välistä vuorovaikutusta.
  • Lisäämme tietoisuuttamme mm. osallistumalla kouluterveyskyselyiden toteuttamiseen
  • Tuemme kouluja tekemään yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
  • Kunnan monipuoliset harrastusmahdollisuudet (esim. liikuntatilat, kulttuuriharrastukset) ovat lasten ja nuorten käytössä. Kuuntelemme aktiivisesti heidän toiveitaan vapaa-ajanviettoon ja harrastamiseen liittyen.

 

Hyvinvointisuunnitelman sisältö

Yksilön hyvinvointi on monisyinen, kokemuksellinen asia, joka vaihtelee ja muuttuu ajassa ja eri elämänvaiheissa. Professori Joseph E. Stiglitz (2009) työryhmineen on määrittänyt hyvinvoinnin rakentumisen kannalta kahdeksan ihmiselämän osa-aluetta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on tarkasteltu ja huomioitu näiden osa-alueiden sisältöjä lempääläläisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen näkökulmasta.

Hyvinvoinnin osa-alueiden joukosta on tunnistettu tähän aikaan ja hetkeen vahvasti resonoivat ilmiöt ja asiat, joilla on vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvoinnille niin Lempäälässä kuin valtakunnallisestikin. Tunnistetut ilmiöt, isot kokonaisuudet, ovat:

  • Lasten ja nuorten jaksaminen ja mielen hyvinvointi
  • Elintavat hyvinvoinnin perustana
  • Sosiaaliset suhteet ja vapaa-aika
  • Turvallisuus

Hyvinvointisuunnitelman indikaattoreiden valinta perustuu mm. edellä mainittujen ilmiöiden tarkasteluun ja niiden kautta syntyvään kuvaan lempääläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden merkityksiä

Suurenna kuvio

Hyvinvoinnin edistämisen johtaminen – tietoa, tunnetta ja tahtoa

TIETOA

  • Säännöllisesti tuotettua tilasto- ja tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
    • Julkisin varoin kootut valtakunnalliset tilastotiedot mahdollistavat kuntien keskinäisen vertailun.
    • Tilastot auttavat tunnistamaan ja ymmärtämään nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia sekä tulkitsemaan niihin liittyviä syitä.
    • Tiedolla johtaminen ja päätöksenteko.

TUNNETTA

  • Nuoret oman elämänsä parhaina asiantuntijoina ja sen sanoittajina.
    • Säännöllisesti toteutettavat nopeat verkkokyselyt kouluissa ja oppilaitoksissa luovat nuorille kuvan, että heistä aidosti välitetään, ja että heidän kokemuksillaan on merkitystä.
    • Nuorten kokemustiedolla voidaan täydentää tai jopa selittää tilastotiedoissa tunnistettuja muutoksia.

TAHTOA            

  • Tahto muuttaa asioita parempaan suuntaan. Tietojen kokoaminen ei yksistään muuta mitään.

Tarvitaan tiedon yhteistä tulkintaa ja sen pohjalta tehtyä tekemisen priorisointia.

                   

  • Hyvinvointisuunnitelman sisältöjä koottaessa lapsia ja nuoria osallistettiin monin tavoin, mm.:
    • Ala- ja yläkoulujen oppilaille toteutettiin Fiilis-kysely, jolla kartoitettiin kokemuksia arjesta, koulusta ja opetuksesta sekä ajatuksia tulevaisuudesta ja niihin liittyvistä odotuksista. Kyselyyn vastasi 1298 oppilasta. 
    • Arkeen ja hyvinvointiin liittyviä keskusteluja käytiin varhaiskasvatusyksiköissä sekä kolmen koulun 8. luokkalaisten kanssa.
    • Toukokuussa toteutettiin avoin keskustelutilaisuus nuorisotila Spotissa.
  • Keskustelujen avulla saatiin näkemyksiä yli 100 lempääläiseltä lapselta ja nuorelta.
  • Pienimmät lapset myös piirsivät tuntemuksiaan ja sanoittivat niitä aikuisten tukemana.
  • Fiilis-kyselyn kooste tuloksista on luettavissa osoitteessa: xxxxxxx

Lasten ja nuorten tukea tarjoavat Pirkanmaan hyvinvointialue, Lempäälän kunta sekä seurakunnan, seurojen ja järjestöjen palvelut. Tarkempaan linkkilistaan tukipalveluista pääset tästä.

Toimenpiteet ja painopisteet

Pirha

Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii ohjaavana asiakirjana laadittaessa kunnallisia hyvinvointisuunnitelmia.

Pirkanmaan hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa sekä näiden alasuunnitelmissa on käytetty yhdessä määriteltyjä painopisteitä, jotka on nimetty hyte-kärkiteemoiksi. Kärjet yhdistävät kaikkia suunnitelmia, ja niille on laadittu tavoitteet sekä toimenpiteet.

Pirkanmaan hyvinvointialueen painopisteet ovat:

  1. Yksilöllisten hyvinvointia edistävien valintojen mahdollistaminen
  2. Liikkumisen ja aktiivisuuden edistäminen
  3. Mielen hyvinvoinnin ja edistämisen tukeminen
  4. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen
  5. Arjen turvallisuuden lisääminen ja hyvinvointia edistävä elinympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialueen painopisteet on huomioitu Lempäälän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa.

Lempäälän kunta

Voit ladata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet pdf-taulukkona tästä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden painopisteet

Tavoite:

Kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä tukea ja palveluja tuottavien toimijoiden kanssa perheiden arjessa saavutettavia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluja

Toimenpiteet:

Pilotoidaan yhteisövaikuttavuuden toimintamallia yhteistyössä kunnan ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Painopisteet:

  • koulua käymättömien Koppi-toimintamalli
  • kouluväkivallan ennaltaehkäisyn ja nopean puuttumisen malli (koulu, nuorisotyö, Ankkuri-poliisi, lastensuojelu/Pirha)
  • kuntoutuspalveluiden jalkauttaminen kouluille, ”kuntouttaja liikkuu lasten ja nuorten sijaan”

Mittarit:

  • Yhteisövaikuttavuuden pilotissa luodut toimintamallit
  • Suora palaute pilottiin osallistuneilta
  • Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön arviointi
  • Yhteisöllisyyden kokemus kouluterveyskyselyssä

Tavoite:

Edistetään lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta ja vähennetään polarisaatiota vahvistamalla lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia

Toimenpiteet:

  1. Kehitetään lapsivaikutusten arviointia ja sen tuottaman tiedon hyödyntämistä osana kunnan palveluiden johtamista ja päätöksentekoa (mm. Lapsibudjetointi-hanke).
  2. Mahdollistetaan jokaisen lapsen aito osallisuus hänen arkiympäristössä. > Osallisuusindikaattorin käyttöönotto
  3. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia > Osallisuusindikaattorin käyttöönotto. Painopisteet:
  • oppilaskuntien työn kehittäminen
  • nuorisovaltuustotyön kehittäminen
  • lasten ja nuorten sähköisen aloitelomakkeen käyttöönotto (lapsiystävällinen kunta -sivut)

Mittarit:

Yhteisövaikuttavuuden pilotissa luodut toimintamallit

Suora palaute pilottiin osallistuneilta

Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön arviointi

Yhteisöllisyyden kokemus kouluterveyskyselyssä

Tavoite:

Tunnistamme ja puutumme arjen riskitekijöihin sekä esiin nouseviin ilmiöihin ennaltaehkäisevästi

Toimenpiteet:

  1. Käynnistetään arjen riskitekijöitä (mm. kiusaaminen, kouluväkivalta, ilkivalta ja muut ajan ilmiöt tunnistava, ja niihin puuttuva moniammatillinen ja ilmiölähtöinen työskentely.
  • Henkilöstön koulutukset
  • Vanhempien tiedottaminen
  • Yhteisöllinen puuttumismalli
  • Nuorisofoorumi
  1. Jalkautetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon käsikirja kouluihin ja oppilaitoksiin, vanhemmille sekä koulujen verkostokumppaneille. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma.
  2. Tunnistetaan kunnassa lasten ja nuorten turvattomaksi kokemia paikkoja ja laaditaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa suunnitelmat niiden parantamiseksi.

Mittarit:

  1. Yhteisöllisen puuttumismalli on valmis. Yhteisöllisen puuttumismallin jatkuva arviointi.
  2. Yhteisöllisen opiskeluhuollon käsikirja on jalkautettu koulujen henkilöstölle, oppilaille ja vanhemmille sekä koulujen verkostokumppaneille. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma, ja se on jalkautettu.
  3. Turvattomaksi koetut paikat on tunnistettu. Lasten ja nuorten kanssa on laadittu suunnitelma turvallisuuden tunteen lisäämiseksi niissä

 

Tavoite:

Tuetaan lasten, nuorten ja perheiden yhdessä tekemistä ja kaikkien arkiliikkumista

Toimenpiteet:

  1. Mahdollistetaan lapsille ja nuorille ja perheille suunnattuja matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia ja -paikkoja kunnassa niin sisä- kuin ulkotiloissa. Kehitetään Kotiudu kuntaan –perhepaketti (ohjattu ja omaehtoinen toiminta)
  • Perheiden kuntaan tutustuttaminen
  • Perheiden höntsypeliajat
  • Perheiden patikkaretket
  1. Kehitetään yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa lasten, nuorten ja perheiden liikkumista ja aktiivista arkea tukevia toimintoja ja tapahtumia.
  • Luodaan koordinoitu yhteistoimintamalli
  • Maksuttomat tapahtumat lapsille ja perheille
  • Järjestösuunnittelija mukaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -työryhmään
  1. Mahdollistetaan kunnan kaikille lapsille ainakin yksi harrastus tai liikuntamuoto erityisryhmät huomioiden. Hyödynnetään mm. etsivä harrastustoiminta -mallia. Kohdennetaan harrastustoimintaa haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin

Mittarit:

  1. Perhepaketti valmis. Osallistuvien perheiden määrä. Toteutuneiden tapahtumien määrä. Perheiden palaute
  2. Koordinoitu yhteistoimintamalli on luotu: Järjestettyjen, maksuttomien tapahtumien määrä
  3. Etsivän harrastustoiminnan kautta saavutetut nuoret

Tavoite:

Vahvistetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja voimavaroja tukevia palveluja osallistamalla heitä niiden arviointiin ja kehittämiseen.

 

Toimenpiteet:

  1. Lisätään vanhempien ja huoltajien roolia palveluiden ja tuen muotojen kokemusasiantuntijoina.
  2. Kehitetään eri palveluiden sekä tilaisuuksien ja tapahtumien asiakaspalautteiden keräämistä systemaattiseksi, tasalaatuiseksi ja kynnyksettömäksi (QR-koodit, jatkuvat sähköiset kyselyt). Edistetään vanhempien vertaistuen mahdollisuuksia. Painopisteet:
  • Kunnan ja koulujen vanhempainyhdistysten kumppanuushenkinen yhteistyö
  • Järjestöyhteistyön ja -foorumitoiminnan kehittäminen edelleen
  • Koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden vanhempaintapaamisten kehittäminen (esim. rehtoreiden aamukahvit)

 

Mittarit:

  1. Koko kunnan vanhempainiltojen osallistujamäärät, QR-koodien ja jatkuvien sähköisten kyselyiden käyttöaste, saadun asiakaspalautteen määrä
  2. Vanhempainyhdistysten yhteistapaamisten malli rakennettu. Järjestöfoorumeiden lukumäärä. Koulujen vanhempaintapaamisten uusien avauksien määrä
Jaa sivu