Leikiten lukijaksi -hanke

Kevään 2022 koulutussarja tarjosi lasten kanssa työskenteleville monenlaisia näkökulmia ja käytännön työkaluja lukemisen tukemiseen:

ma 21.2. Lorupussi auki! / Pia Krutsin, Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Koulutuksen mainos. Koulutukseen osallistui 20 ammattilaista varhaiskasvatuksesta, koulusta, perhetuvilta, seurakunnasta, puheterapiasta ja kirjastosta.

ke 23.3. Lukutaitoa strategiasta käytäntöön / Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen lasten- ja nuortenkirjastofoorumi. Seminaarin aiheena mm. kansallinen lukutaitostrategia ja lukuinnon merkitys lukutaidoille. Ohjelma. Kisakatsomoon osallistui kirjaston työntekijöitä sekä n. 20 opiskelijan ryhmä Tredun lastenohjaaja- ja lähihoitajaopiskelijoita.

to 24.3. Lukuintoa ja -elämyksiä luokkaan ja lapsiryhmään x 2 / Agneta Möller-Salmela. Kesto 3 h. Koulutuksen mainos. Koulutuksiin osallistui 37 henkilöä pääosin esi- ja alkuopetuksesta. Mukana myös 10 opiskelijaa Tredusta.

ma 4.4. Lukulumo-webinaari. Etäkoulutus Teamsissa kaikille Lempäälässä lasten kanssa työskenteleville. Lisätietoa Lukulumosta. Webinaariin osallistui 14 kuulijaa.

ke 27.4. Lastenkirjallisuus kasvatuksessa ja opetuksessa / Kaisa Laaksonen, Lastenkirjainstituutti. Miten lastenkirjallisuus kytkeytyy varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaan? Miten kirjoja voi hyödyntää oppimisen alueilla ja eri oppiaineissa? Tule tutustumaan lastenkirjallisuuteen ja kuulemaan, miten voit hyödyntää kirjoja työssäsi! Ohjelma: klo 13-14 varhaiskasvatusikäisten, vauvojen ja taaperoiden kirjallisuus; klo 14-15 esi- ja alkuopetusikäisten kirjallisuus. Kesto 1+1 h, voit osallistua joko molempiin luentoihin tai vain toiseen. Koulutukseen osallistui 8 kuulijaa kirjastosta, perhetuvilta, esi- ja alkuopetuksesta sekä puheterapiasta.

ma 16.5. klo 13-16. Sanataidetta! Koulutus kaikille lasten kanssa työskenteleville / Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Lempäälän pääkirjasto, Kompa-koulutustila. Mitä sanataide on, ja miten sitä voi käyttää päiväkotiryhmässä, koululuokassa tai kerhoissa? Miten sanataiteella voidaan tukea lasten monilukutaiton kehittymistä ja kielellisen osallisuuden kokemuksia? Tule kuulemaan sanataiteesta ja saamaan paljon käytännön vinkkejä sekä valmiita toimintaideoita ryhmäsi arkeen! Koulutukseen osallistui 5 henkilöä.

Koulutukset olivat avoimia kaikille Lempäälässä lasten kanssa työskenteleville (tarvittaessa etusijalla varhaiskasvatus-, esi- ja alkuopetusikäisten lasten kanssa työskentelevät).

Teksti ja kirjavinkit perustuvat hankkeessa järjestettyyn Lorupussi auki! -koulutukseen, jonka piti Sanataideyhdistys Yöstäjän Pia Krutsin Lempäälän pääkirjastolla 21.2.2022.

Lorut ja runot edistävät lapsen kielellistä kehitystä: runojen kieli on arkikieltä rikkaampaa ja vaihtelevampaa. Runojen avulla lapsi havainnoi kieltä. Tärkeää on toisto, rytmi sekä äänteellisyys. Toisto luo tuttuuden ja turvallisuuden kokemuksen ja synnyttää oppimiskokemuksen: “Hei mä tiedän miten tää menee!”  

Suomalainen lorutteluperinne on sekä opettanut että viihdyttänyt lasta: loruttelun kautta lapsi on oppinut esimerkiksi kuukaudet tai viikonpäivät. Kansanlorut kytkeytyvät erityisesti arjen siirtymätilanteisiin. 

Lorujen käyttöön liittyviä pedagogisia toimintamalleja on kehitetty sanataiteen kentällä: menetelmiä ovat mm. lorukylpy, vauvasanataide ja ruotsinkielinen rimjam. Runoihin liittyvät toiminnot (taputukset, tömistykset, silittelyt, köröttelyt) tukevat runon oppimista ja muistamista, vahvistavat vuorovaikutusta sekä lapsen kehotietoisuutta. 

Lapsiryhmien toiminnassa runoja voidaan käyttää monin tavoin: 

• Lorupussiin pohjautuva tuokio 
• Runomatkalaukku täynnä kirjoja 
• Teemarunot osana arjen toimintaa: ruokailu, aloittaminen, ulkoilu.. 
• Runoprojekti liittyen ryhmän muuhun ajankohtaiseen teemaan: liikkumiseen liittyviä runoja, runoesitys, runojen kuvitusnäyttely.. 

Lorujen ja runojen pedagoginen käyttö päiväkodissa, koulussa ja kerhoissa on sanataidetta. Sanataiteessa korostuu yhteisöllisyys sekä oma tekeminen: sanataide on luovaa toimintaa, jossa kielellä ja mielikuvituksella on olennainen rooli. Tavoitteena on tukea vahvan lukutaidon ja kielellisen ilmaisun taitojen kehittymistä monipuolisin menetelmin. 

Loruttelun alkuun pääsee, kun opettelee ulkoa yhden lorun kerrallaan. Ota runot osaksi rutiinia, vaikkapa ruoka-aiheinen loru ennen ruokailua. Leiki lasten kanssa valmiita loruleikkejä tai keksikää liikkeet itse. Väritä runoa äänen sävyillä ja voimakkuudella, rytmittäkää runoa taputuksin ja tömistelyin. Ideoita ja toimintavinkkejä löytyy runsaasti niin netistä kuin kirjastosta! 

Kirjavinkkejä: 

Anttonen & Inkala: Riimikissa kikattaa. Runohetkiä pienille. (runoja ja leikkiohjeita) 

Ilmanen et al: Runomatkaopas. Harjoituksia ja työpajoja lapsille. 

Lipponen (toim.): Kuukernuppi. Vanhoja ja uusia lastenrunoja. (runsas kokoelma kansanloruja; painokset 1984, 1998 ja 2007) 

Koski (toim.): Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa. 

Jaatinen (toim.) Tähtiviltti. Suomen lasten runot. 

Marttinen. Pastapolkka ja mangotango. (ruoka-aiheisia runoja) 

Paasolainen: Laulua lelut laatikkoon. (mukana CD) 

Ruohonen: Otus opus. Runoa ja totta pienistä eläimistä. 

Stark: Ennen näkymättömiä eläimiä. (runoja kuvitteellisista otuksista) 

Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! (erinomainen perusteos lukemisen tukemisesta) 

Linkkivinkkejä ja toimintaideoita: 

Sanataideyhdistys Yöstäjän tehtävämateriaalit, mm. Riimipelikortit, runorobotti ja runopotrettitehtävä: https://yostaja.fi/tehtavamateriaalia 

Oululaisen Valveen sanataidekoulun sanataidetehtäviä: http://www.lumotutsanat.fi/sanataideharjoitukset/ 

Lukemo-lastenkirjaportaali: https://lukemo.fi/lukuintoa/tehtavia-ja-toimintaa/ 

Monilukutaitoa opitaan ilolla –hankkeen materiaalit: www.monilukutaito.com/ 

Niilo Mäki Instituutin Tartu Tarinaan –hanke: https://www.tartutarinaan.fi/hanke/ 

Jokaisella Lempäälän varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen ryhmällä oli Leikiten lukijaksi -hankkeen aikana mahdollisuus hankkia lukumaja tai tarvikkeita lukupaikan rakentamiseen. Ensimmäiset hankinnat tehtiin vuodenvaihteessa 2021-2022 toteutetun kyselyn perusteella, mutta lukumajojen tilauslomake oli avoinna maaliskuun loppuun saakka.

Kevään 2022 aikana toimitettiin yli 140 lukumajaa: päiväkotiryhmiin, perhepäivähoitajille, esi- ja alkuopetusluokkiin, perhetuville, seurakunnan lapsi- ja perhetyön toimitiloihin, neuvoloihin, puheterapiaan, kirjastoihin sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan. 

Lukupaikka on osa lukemiseen kannustavaa oppimisympäristöä. Sen tarkoituksena on houkuttaa tarttumaan kirjaan ja mahdollistaa omaehtoinen, rauhallinen hetki kirjoihin tutustumiselle. Lukurauha on tärkeää kaiken ikäisille lukijoille, mutta erityisesti niille lapsille, joille keskittyminen on haastavaa. Rajatun lukutilan myötä toistenkin on helpompi muistaa, että kaverille annetaan lukurauha! Lukupaikka myös viestii lukemisen merkityksestä ja arvostuksesta. Lukupaikat voivat toimia myös tuttuna ja turvallisena asiana siirtymätilanteissa: jo kerhosta tai perhetuvalta tuttu lukumaja tuo turvaa, kun lapsi siirtyy päiväkotiin, eskariin ja kouluun tai vaihtaa ryhmää.

Tästä voit muokata ja tulostaa oman ryhmäsi lukumajaan sopivan kyltin: Lukumaja-kyltti. Tulosteen voi laminoida tai liimata vahvalle kartongille ja ripustaa lukumajaan. Lisää lukupaikan säännöistä ja lukurauhasta kertovia julisteita ja ryhmätilan oveen ripustettavia kylttejä löydät täältä: Lukurauha ja lukumajan säännöt

Lukumajoja on nähtävillä ja käytössä pääkirjaston lastenosastolla!

Lukeminen alkaa sylistä: varhaislapsuuden lukukokemuksilla on tutkitusti suuri vaikutus lasten kielelliseen kehitykseen, tulevaan lukuharrastukseen ja lukutaitoihin. Vauvalle loruttelu, juttelu ja laulaminen tukevat kielellistä kehitystä jo syntymästä lähtien. Yhteiset lukuhetket olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhain, kuitenkin viimeistään 9 kuukauden iässä. Taaperon kanssa katsellaan kuvia ja tutustutaan kirjaan esineenä: asioiden nimeäminen ja kivat yhteiset lukuhetket kasvattavat sanavarastoa ja luovat myönteistä asennetta lukemiseen.

Varhaisen lukemisen edistämiseksi kaikille vuonna 2022 Lempäälässä syntyville vauvoille hankittiin Leikiten lukijaksi -hankkeessa ikioma kirja ja lorupussi. Kirjalahjan mukana toimitetaan vanhemmille tietoa lukemisen merkityksestä, kutsu kirjastoon sekä kirjavinkkejä vauvan ja taaperon kanssa lukemiseen. Lahjat toimitetaan yhteistyössä neuvolan kanssa. Jokaiselle perheelle pyritään hankkimaan kirjalahja heidän omalla äidinkielellään. Vauvojen lorupussit ompeli Nextiili Lempäälä. Lystikkäät lorukortit on tuottanut Suomen kirjainstituutti ja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Lue lapselle -lorukortit on tuottanut Lukulahja lapselle -ohjelma.

Lisäksi neuvolan terveydenhoitajille hankittiin kirjapakit, joiden avulla he voivat esitellä perheille ikäkausitasoisia kirjoja: lapset voivat myös tutkia kirjoja vastaanotolla ja saada mukavia lukukokemuksia. Neuvoloiden odotustiloihin hankittiin myös lukumajat, joihin lapsi voi vetäytyä tutkimaan kirjoja itsekseen tai yhdessä aikuisen kanssa.

Lukemisen edistäminen on yhteistyötä, ja jokainen aikuinen voi tukea lapsen lukemista omassa toimintaympäristössään. Lukutyön tavoitteena on lukemisen ilon löytäminen, lukuinnon syttyminen ja lukumotivaation ylläpitäminen. Varhaiskasvatuksen, opetuksen, perhetyön ja kerhotoiminnan työntekijöillä on erinomainen mahdollisuus tukea lapsia heidän lukemisessaan. Lukutaitoon tarvittavia taitoja opetellaan pikkuhiljaa vauvasta saakka, ja saavutetut lukutaidot kehittyvät koko loppuelämän.  Lukemisen edistämisen keskeiset osa-alueet ovat 1) säännölliset yhteiset lukuhetket, 2) kirjojen hyvä saatavuus ja 3) myönteinen lukemisen malli.

Lukemista edistävä oppimisympäristö tarjoaa lukumahdollisuuden, ikäkausitasoisia, ajankohtaisia ja laadukkaita kirjoja, kirjavinkkejä ja -suosituksia, ryhmän lukemisesta kertovaa materiaalia ja muuta lukemiseen liittyvää aineistoa kuten kirjoihin perustuvia leluja. Lukemista tuetaan myös lukemiseen liittyvillä projekteilla ja teemapäivien vietolla (esim. vuosittainen Lukuviikko). Lapsiryhmässä voidaan suorittaa yhteinen lukudiplomi, vierailla kirjastossa, tehdä omia kirjoja ja leikkiä kirjojen virittämiä leikkejä. Lukemisesta voidaan viestiä vanhemmille mm. säilyttämällä kirjoja ja ryhmän lukemisesta kertovaa materiaalia eteistiloissa, kertomalla ryhmässä luetuista kirjoista, lainaamalla kirjoja kotiin ja puhumalla lukemisen merkityksestä vanhempainilloissa.

Lukemiseen ja kirjan käyttöön liittyvä toiminta

Ryhmän lukukäytännöt koostuvat mm. seuraavista osa-alueista:

• yhteiset, säännölliset lukuhetket
• kirjoista keskusteleminen, kirjasuositukset, ryhmän oma kirjavinkkaus (kehittää kirjan valinnan taitoja ja oman kirjamaun tuntemusta)
• kirjoihin ja tarinoihin liittyvä toiminta: mm. askartelu, leikki, omien tarinoiden tai kuvitusten tekeminen, sadutus
• kirjastovierailut ja kirjastoautokäynnit, kirjastonhoitajan vierailut ryhmässä
• lukemisen projektit, esim. lukudiplomien suorittaminen ja lukukampanjoihin osallistuminen
• lukemisen merkkipäivien huomioiminen, esim. vuosittainen Lukuviikko huhtikuussa

Lukudiplomi on helppo tapa aloittaa ryhmän yhteinen lukuharrastus, lisätietoa seuraavista linkeistä:

Lukudiplomi varhaiskasvatukseen: PIKI-kirjastojen lapsiryhmille suunniteltu lukudiplomi, kirjavinkkejä ja tulostettavaa materiaalia.

Esiopetuksen Lukuhöperö-diplomi haastaa kaikki Suomen eskarit lukemaan! Kirjalistoissa on painotettu sosiaalisiin taitoihin ja tunnekasvatukseen liittyviä teoksia. Diplomi suoritetaan ryhmässä, eikä lukutaitoa vielä tarvita: opettaja lukee lapsille ääneen, ja lukuhetken jälkeen tehdään yhdessä tehtäviä.

Pirkanmaan lukudiplomit eri luokka-asteille. Kun lapset lukevat jo itse, on tärkeää huomioida erityisesti ne lapset, joille lukeminen on haastavaa tai lukukokemusta on vähän. Kirjadiplomin on tarkoitus innostaa lukemaan ja olla luokan yhteinen kiva juttu: luokassa tulisi välttää kilpailua, jossa jo valmiiksi hyvät lukijat menestyvät ja heikommat turhautuvat. Kirjalistoja voi siis hyvin soveltaa niin, että jokaiselle lapselle löytyy mieluisa kirja ja lukeminen tuntuu mukavalta!

Kirjat ja muu lukumateriaali

Jokaisella lapsella tulisi olla saatavillaan kirjoja. Houkutteleva kirjakokoelma on ikäkauteen ja taitotasoon sopiva, ajantasainen ja hyväkuntoinen: sisällöltään vanhentuneet, rikkinäiset ja likaiset kirjat eivät houkuta lukemaan.

Lasten erilaiset taustat ja lukukokemukset on otettava huomioon, ja kokoelmassa tulisi olla tarjontaa kaiken tasoisille lukijoille: lukutoukille ja niille, jotka eivät ole vielä tottuneet kirjan käyttöön.

Kirjat on hyvä sijoittaa lasten vapaasti saataville ja heidän korkeudelleen (myös vauva- ja taaperoryhmissä), mieluiten kirjojen kannet lapseen päin. Tähän tarkoitukseen käy erityinen kirjojen esittelyhylly, laatikko tai kori. Näin sijoitettuna kirjojen kannet houkuttavat tutustumaan sisältöön, haluttu kirja on helppo löytää ja kirjojen takaisin laittaminen on helpompaa.

Kirjojen lisäksi lukemiseen kannustaa ryhmän lukemisesta kertova materiaali kuten lukupuut, kirjasuositukset ja lempikirjaesittelyt sekä kirjoista ja lukemisesta kertovat julisteet. Myös kirjallisuuteen perustuvat lelut ja hahmot tukevat lukutyötä.

Lukupaikka ja lukurauha

Lukemiseen tarkoitettu ja nimetty paikka tarjoaa lapselle mahdollisuuden vetäytyä lukemaan tai katselemaan kirjaa. Lisäksi lukupaikka viestii lukemisen arvostuksesta ryhmässä. Lukupaikka on rauhallinen ja viihtyisä tila, jossa kirjaan on helpompaa keskittyä. Lukupaikkana voi toimia esim. kankainen teltta, verhokatoksella suojattu nojatuoli tai säkkituoli.

Ryhmän yhteisiin lukuhetkiin voidaan rakentaa viihtyisä nurkkaus, johon koko ryhmä mahtuu yhdessä lukemaan. Lukunurkkaus voi olla esim. kalusteilla tai sermeillä erotettu alue, jossa on pehmeä matto tai istuintyynyjä.

Yhteisiin lukuhetkiin rauhoittuminen tai kirjaan keskittyminen voi joskus olla haastavaa. Lapsia voi auttaa pienillä konsteilla, esim. peittämällä ylimääräiset tavarat ja lelut kankailla lukuhetken ajaksi. Usein myös valojen himmentäminen ja aloitusloru auttavat lapsia siirtymään lukuhetken tunnelmaan. Ryhmätilan oveen voi myös ripustaa kyltin, jossa pyydetään välttämään ylimääräisiä häiriöitä lukuhetken aikana.

Lukurauha on tärkeää kaiken ikäisille lukijoille, mutta erityisesti niille, joille lukeminen tai keskittyminen on haastavaa. Siksi on hyvä sopia, että lukupaikka on tarkoitettu lukemiseen, ja siellä kaverille annetaan aina lukurauha. Lukurauha tarkoittaa myös sitä, että jokaisella lapsella on oikeus omaan kirjamakuunsa ja hänen lukutaitoonsa suhtaudutaan kannustavasti: lukuinnon syttymiselle ja lukumotivaatiolle on olennaista se, ettei lapsen kirjamakua tai lukutaitoa arvostella.

Lukupaikan säännöistä ja lukurauhasta kertovia julisteita ja ryhmätilan oveen ripustettavia kylttejä voidaan askarrella itse tai tulostaa mieluisan täältä: Lukurauha ja lukumajan säännöt

Lukuyhteisöllisyys: perheiden lukemiseen innostaminen

Varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja muussa lasten kanssa tehtävässä työssä voidaan tukea perheiden lukemista monin tavoin. Lukemisen merkitystä voidaan pitää esillä mm. seuraavin keinoin:

• kirjat ja ryhmän lukemisesta kertova materiaali eteistiloissa (erityisesti päiväkodeissa) tuovat lukemisen näkyväksi
• ryhmän kirjojen lainaaminen kotiin
• ryhmän lukemisesta kertominen esim. viikko- ja kuukausikirjeissä
• oman kirjan päivä / lempikirjapäivä
• lukemisen teemapäivien viettäminen ja niistä kertominen
• lukemiseen liittyvät tapahtumat ja tempaukset, esim. pukeudutaan kirjojen hahmoiksi, tutustutaan niiden tarinoihin ja kuunnellaan aiheeseen sopivaa musiikkia
• lukudiplomien suorittaminen ja siitä kertominen
• varhaiskasvatuksessa perhelukudiplomin markkinointi, isommille esim. Lukubingojen toimittaminen koteihin motivoivat perhettä lukemaan tai käymään kirjastossa yhdessä
• lukemisen merkityksestä kertovan materiaalin, lukuvinkkilistojen ja verkkomateriaalien välittäminen koteihin
• lukemisteemaiset vanhempainillat, vanhempainillan järjestäminen kirjastolla (yhteistyössä kirjaston kanssa)

Lukulumo: kirjoja omalla äidinkielellä
Lukulumo on monikielinen kuvakirjapalvelu, jossa voi kuunnella ja katsella kirjoja yli 50 kielellä puhelimella, tabletilla tai heijastettuna suurelle näytölle. Lukulumo on suunnattu ammattikasvattajille ja muille lasten kielellisen kehityksen parissa työskenteleville. Palvelun avulla lapset saavat vahvistaa oman äidinkielensä taitoja, mikä vahvistaa myös kulttuurista identiteettiä.

Lempäälän kunnalla on varhaiskasvatuslisenssi, jolla kunnalliset varhaiskasvatusyksiköt ja perhepäivähoitajat voivat käyttää Lukulumoa toiminnassaan. Yksityiset päiväkodit ja perhepäivähoitajat voivat hankkia lisenssin itse. Lukulumoa voi käyttää kuntalisenssillä myös kirjastossa, perhetuvalla ja seurakunnan lapsitoiminnassa: henkilökunta voi kirjautua kunnan tunnuksilla Lukulumoon ja antaa laitteen asiakasperheen käyttöön kunnan tai seurakunnan tiloissa, mutta tunnuksia ei saa luovuttaa asiakkaille kotona käytettäväksi. Myös yksityiset varhaiskasvatusyksiköt voivat siis ohjata asiakasperheet kirjastoon, jossa he voivat kuunnella ja katsella kirjoja omalla äidinkielellään.

Lukulumo-palveluun sisältyy ilman lisämaksua varhaiskasvattajan opas kirjallisuuskasvatukseen, jonka ovat kirjoittaneet lastenkirjallisuuden asiantuntijat Sirke Happonen ja Päivi Heikkilä-Halttunen. Oppaasta löydät käytännön vinkkejä kirjallisuuden kanssa työskentelyyn.

Lähteet ja lisätietoa:

Aerila & Kauppinen: Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn.
Aerila & Kauppinen: Kirjasta kaveri. Sytykkeitä lukijaksi kasvamiseen.
Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen.

On tärkeää, että jokainen lapsi saa kuulla tarinoita omalla äidinkielellään. Tälle sivulle on koottu materiaaleja, joiden avulla monikielisiä ja eri kulttuuritaustoista tulevia perheitä voidaan tukea lukuharrastuksessa. Voit vapaasti tulostaa materiaaleja itsellesi tai asiakasperheille jaettavaksi. 

Esitteitä lukemisesta ja kirjastosta

Lukemisen tärkeydestä ja eri-ikäisten lasten kanssa lukemisesta kertova esite sopii perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia tai jossa vasta odotetaan vauvaa. Tulostettava esite löytyy 15 kielellä, ja löydät ne täältä: Lue lapselle: tietoa vanhemmille lapselle lukemisen tärkeydestä 

Suomen kirjastojärjestelmä ei välttämättä ole tuttu toisesta kulttuurista tulleelle perheelle: monissa maissa kirjastot eivät ole kaikille avoimia, tai lainaaminen voi olla maksullista. Täältä löydät tulostettavia esitteitä suomalaisista kirjastopalveluista eri kielillä: Yleisten kirjastojen esittely eri kielillä 

Lapsille tehty värikäs “Kirjasto on kaverisi” -esite sopii monen ikäisille lapsille, parhaiten päiväkoti-ikäisille ja pienille alakoululaisille perheineen. Esitteessä käydään läpi kirjaston ja lainaamisen yleiset periaatteet: miten kirjoista ja kirjastokortista pidetään hyvää huolta ja mitä kaikkea kirjastoissa voi tehdä. Esite löytyy 17 kielellä täältä: Kirjasto on kaverisi -esite eri kielillä 

Kirjoja omalla äidinkielellä

Kirjastoissa on aineistoa monilla eri kielillä. Jos omasta lähikirjastosta ei löydy kirjoja omalla äidinkielellä, voi niitä tilata seutuvarauksena muista Pirkanmaan kirjastoista (seutuvarauksen hinta on 2 euroa) tai käydä itse noutamassa maksutta esim. Tampereen pääkirjastosta. PIKI-kirjastojen kokoelmia voi selata verkkokirjastossa: PIKI Online Library (linkki vie englanninkieliseen verkkokirjastoon)

Oman lähikirjaston lisäksi Monikielinen kirjasto palvelee ympäri Suomen: aineistoa on noin 80 kielellä, ja kirjat voi pyytää lainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä löydät tulostettavan esitteen 21 eri kielellä: Monikielisen kirjaston esite eri kielillä 

Myös Venäjänkielinen kirjasto toimittaa aineistoa ympäri Suomen: maksuttoman kaukopalvelun asiakkaaksi pääsee oman lähikirjaston kautta. Lisätietoa: Venäjänkielisen kirjaston esitteet

Lukulumossa kuvakirjoja yli 50 kielellä

Lukulumo on monikielinen kuvakirjapalvelu, josta voi katsoa ja kuunnella kirjoja yli 50 kielellä puhelimella, tabletilla tai heijastettuna suurelle näytölle. Lukulumo on suunnattu ammattikasvattajille ja muille lasten kielellisen kehityksen parissa työskenteleville. Palvelun avulla lapset saavat vahvistaa oman äidinkielensä taitoja, mikä vahvistaa myös kulttuurista identiteettiä.

Lempäälän kunnalla on Lukulumoon varhaiskasvatuslisenssi, jolla kunnalliset varhaiskasvatusyksiköt ja perhepäivähoitajat voivat käyttää Lukulumoa toiminnassaan. Lukulumoa voi käyttää kuntalisenssillä myös kirjastossa, perhetuvalla ja seurakunnan lapsitoiminnassa: henkilökunta voi kirjautua kunnan tunnuksilla Lukulumoon ja antaa laitteen asiakasperheen käyttöön kunnan tai seurakunnan tiloissa, mutta tunnuksia ei saa luovuttaa asiakkaille kotona käytettäväksi. Asiakasperheet voi siis ohjata kirjastoon, jossa he voivat kuunnella ja katsella kirjoja omalla äidinkielellään.

Lisätietoa Lukulumosta.

Kirjasto on kaikkien lasten kanssa työskentelevien kumppani lukuharrastuksen ja lukutaitojen edistämisessä. Kysy rohkeasti neuvoa kirjaston ammattitaitoiselta henkilökunnalta vaikkapa ryhmälle tai yksittäiselle lapselle sopivan kirjan löytämiseen! Lempäälän kirjasto tarjoaa myös seuraavia palveluja:

• Opettajat, varhaiskasvatuksen työntekijät sekä muut lasten kanssa työskentelevät voivat hankkia yhteisökortin ryhmän käyttöön tulevien aineistojen lainaamiseen: työkäyttöön tulevaa aineistoa ei siis tarvitse lainata yksityiselle kirjastokortille. Yhteisökorttia haetaan Lempäälän kirjaston asiakaspalvelussa, ja sillä voi lainata Lempäälän kirjastojen aineistoja. Lainat voi uusia PIKI-verkkokirjastossa.
• Lempäälän kirjastossa on valmiita kasvatuksen ja opetuksen kirjakasseja lainattavaksi lapsiryhmiin ja ammatilliseen käyttöön. Hankkeen aikana kirjakasseja on päivitetty ja uudistettu opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisiksi, ja uudet kassit tulevat lainattaviksi kesän ja syksyn 2022 aikana. Tiedustelut ja varaukset: sari.musakka(at)lempaala.fi tai satu.virtanen(at)lempaala.fi.  Jatkossa lainattavissa on:
  • pirpanakasseja alle 3-vuotiaille
  • tenavakasseja noin 3-6-vuotiaille
  • lukukasseja esi- ja alkuopetusikäisille
  • lisäksi kirjastonhoitajat kokoavat ryhmiin toiveiden mukaisia teemakasseja
• Kirjastovierailut ja ryhmäkäynnit ovat olleet koronatilanteen vuoksi tauolla, minkä vuoksi ryhmäkäynnit ovat nyt ruuhkautuneet. Normaalitilanteessa koululuokille tarjotaan kirjastonkäytön opetusta, mediakasvatusta, kirjavinkkausta ja tiedonhaun opetusta kirjaston ja koulujen yhteistyöohjelman mukaisesti. Ryhmä voi vierailla kirjastossa myös omatoimisesti: käynneistä on hyvä ilmoittaa asiakaspalveluun, jotta lastenosastolle ei tulisi ruuhkaa juuri silloin, kun siellä on käynnissä toisen ryhmän ohjattu kirjastovierailu. Kirjastonhoitajat myös vierailevat pyynnöstä ryhmissä mahdollisuuksien mukaan.
• Jokaisella päiväkodilla ja koululla on nimetty kirjastovastaava: kirjasto tiedottaa ajankohtaisista asioista ja palveluista kirjastovastaaville, jotka välittävät tietoa oman yksikkönsä henkilöstölle.