Historia
Lempäälä on ikivanha pitäjä, jonka alueella on tavattu kivikauteen asti ulottuvia asutuksen merkkejä. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty ainakin Hauralasta, Lempoisten Mottisista, Lastusten Torisevankulmalta ja Aimalankankaalta. Merkittävimpiin löytöihin kuuluu Aimalasta vuonna 1935 tavattu veneen muotoinen vasarakirves. Päivääniemen rautakautinen kalmisto on Suomen suurimpia.
Suurin osa nykyisistä viljelysmaista on raivattu keskiajalla, josta on peräisin myös ensimmäinen dokumentti Lempäälästä itsenäisenä pitäjänä. Se on talonpoikien kansannousun ns. Davidin kapinan sovinnontekoasiakirja, joka laadittiin Lempäälän Kuokkalassa vuonna 1439. Kun Lempäälä vuonna 1989 vietti 550-vuotisjuhliaan, Hakkarin kartanoravintolan seinään kiinnitettiin tapahtumasta muistuttava laatta.
1700-luvulla Lempäälässä vaikutti merkittävä kirkkoherra ja valtiopäivämies. Hän oli Erik Edner, jonka Tukholman valtiopäivillä vuosina 1771–72 tekemä aloite johti Tampereen kaupungin perustamiseen.
Kunnallinen itsehallinto Lempäälässä sai alkunsa heti, kun vuonna 1865 annettu laki erotti toisistaan paikallisen tason maallisen ja kirkollisen hallinnon. Kunnallishallinnon perustava kokous pidettiin Lempäälässä kesäkuussa 1866, jolloin kuntakokouksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin rusthollari Kaarle Hinkka Taipaleesta. Ensimmäistä kunnallislautakuntaa johti Kuljun kartanon isäntä Knut Wiktor Palander.
Lempäälän kasvuun ovat merkittävimmin vaikuttaneet hyvät kulkuyhteydet. Hiidentie on kautta aikojen johdattanut kulkijan Tammerkosken partaalta Akaan kautta Vanajan seudulle ja edelleen Aurajoen suulle Turkuun. Helsingin-Hämeenlinnan rata laajeni Tampereelle asti ulottuvaksi vuonna 1876. Lempäälän kanavaa alettiin rakentaa hätäaputyönä 1860-luvun lopun nälkävuosina, ja samoihin aikoihin kunnostettiin myös maanteitä ja siltoja.
Teollistumisen aloitti paperinjalostustehdas Piippo Oy:n sijoittuminen Ryynikkään vuonna 1946. Samalla väestön määrä lähti kiivaaseen kasvuun, kun paikkakunnalle muutti pari-kolme tuhatta Sakkolan-siirtolaista ja sodasta palanneet miehet alkoivat perustaa perheitä.
