Muistomerkit ja taideteokset

My Way -veistos (Liikenneympyrä)

Pronssista ja kivestä toteutettu tikkataulua kuvaava taideteos on Pekka Jylhän käsialaa ja sen lahjoitti Lempäälän kunnalle Antti Piippo vuonna 2012. My Way sijaitsee Lempäälässä Piippo Oy:n vanhan tehtaan edessä liikenneympyrässä.
Tikkatauluja valmistettiin vuodesta 1946 lähtien Piippo Oy:n Lempäälän tehtaassa.

Paratiisisaari (Liikenneympyrä)

Villu Jaanisoon tekemä suuri teos liikenneympyrässä Lempäälän Sääksjärvellä on valmistettu käytetyistä auton renkaista ja se valmistui vuonna 2018. Teoksen tukijana toimi Kiilto Oy. Paratiisisaari-taideteoksen tekijä on kuvanveistäjä ja kuvataideakatemian professori Villu Jaanisoo, joka tunnetaan näyttävistä, usein kierrätysmateriaaleja hyödyntävistä taideteoksistaan.

Hiidenkiuas

Moottoritien liittymässä sijaitseva Hiidenkiuas kiviteoksen on suunnitellut Kalevi Kankaala. Kiviteos on osa Lempäälän Herralanvuoren ympäristötaideteosta, johon kuuluu myös Lempäälän kunnan metallinen tunnus.

Seitsemän kääpiötä

Lempäälän Harakkalassa sijaitsevassa liikennepuistossa on useasta hahmosta koostuva teos ”Seitsemän kääpiötä”. Teoksen taitelija on Kalevi Kankaala ja se on vuodelta 1984.

Vapaussodan muistomerkki (Vapauden miekka)

Kirkkotorilla, tapulin vieressä sijaitsevan korkean teoksen tekijä on Väinö Richard Rautalin ja se on pystytetty vuonna 1934. Rautalin oli kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka asui Lempäälässä. Patsaassa lukee teksti: ”Lempäälän- Vesilahden rintamalla 1918 maansa vapauden puolesta kaatuneiden muistoksi.”

Davidin kapinan muistolaatta

Hakkarin kartanon seinässä oleva muistolaatta paljastettiin vuonna 1989.

Aleksanteri Aavan rintakuva

Vanhan, käytöstä poistuneen kunnankirjaston pääovella sijaitseva teos on Olavi Pursiaisen käsialaa ja julkistettu vuonna 1961.

Höyrylaiva Ilmarisen Kuokkalankosken nousun 100-vuotismuistomerkki

Kuokkalankosken pohjoisrannalla, Tampereentien sillan kupeessa sijaitseva teos paljastettiin vuonna 1963. Heinäkuussa 1863 Ilmarinen onnistui suurien vaikeuksien jälkeen nousemaan ylös Lempäälän Kuokkalankosken.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Lempäälän keskustassa sijaitseva muistomerkki on pystytetty toukokuussa 1953. Muistokiven veisti lempääläinen Kalle Olsson Karjala-Liitolta saadun mallin mukaan.

Lempäälä 550 vuotta

Hakkarin kartanon pihamaalla sijaitsevassa muistomerkissä lukee teksti ”Puolustusvoimien ja museoviraston suosiollisella avustuksella tämä kevyt 76mm kenttäkanuuna mallia 1902 on pystytetty tälle paikalle muistuttamaan kulloinkin eläville sukupolville kansakuntamme vaikeista vaiheista”. Teos paljastettiin vuonna 1989, jolloin vietettiin juhlavuotta Lempäälässä.

Lempäälän sankarihautausmaan sankariristi

Taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankariristi on vuodelta 1947. Teoksen materiaali on Vehmaan punaista graniittia.

Lempäälän sankarihautausmaan muistokivi

Muistokivi on paljastettu Suomi 90-v itsenäissyyspäivänä vuonna 2007. Kiven on suunnitellut lempääläinen arkkitehti Pekka Mäenpää.

Sakkolan porsas ja Evakkopuisto

Evakkopuistossa sijaitseva Sakkolan Porsas-patsas tähyää kohti Sakkolaa. Kuvanveistäjä Heikki Räsäsen veistämä kookas graniittinen Sakkolan porsas on paljastettu lokakuussa 2014.

Sotiinlähdön muistokivi

Lempoisten Manttaalitalon pihassa oleva muistokivi pystytettiin 1997.

Suojeluskuntatalon muistolaatta

Teos sijaitsee Lempäälän Manttaalitalolla. Lempäälän Manttaalitalo ja sen seinässä oleva suojeluskuntatalon muistolaatta muodostavat kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

Maailman Tammi

Lempäälän keskustan tuntumassa, Myllyrannan leikkikentän kulmauksessa kasvaa maailman ainoa Maailman Tammi. Ympäristönsuojeluyhdistys istutti sen Riossa v. 1992 pidetyn ensimmäisen ympäristökongressin muistoksi. Tilaisuudesta lähti valtioiden päämiehillä kruunattuun suurkongressiin sähke, jossa kerrottiin Lempäälän tammen istuttamisesta ja kehotettiin tekemään sielläkin kestäviä tekoja.

Ajan pyörä

Myllyrannan tapahtumapuistossa, Pyhän Birgitan kirkon länsipuolella on Mikko Uotilan kivinen taideteos Ajanki eli Ajan pyörä. Teos valittiin taidekilpailun perusteella ja pystytettiin kirjailija Yrjö Kokon 100-vuotisjuhlavuonna 2003. Teoksen on valmistanut Toijalan kiviveistämö.  (Yrjö Kokon ja vaimonsa Aune Iluksen hautamuistomerkki on Pyhän Birgitan kirkon lähellä.) Ajan pyörän kylkeen on kiinnitetty ystävyyskuntatoiminnan muistolaatta vuonna 2016.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki

Muistomerkki sijaitsee Ristimäen hautausmaalla ja on pystytetty 1948. Merkin on suunnitellut Jalmari Terho.

Runoilija ja Muusa

Himminkodon vieressä olevassa Kanttorinpuistossa on V.R. Rautalinin ja Kalevi Kankaalan teos Runoilija ja muusa.

Muita maamerkkejä

Hakkarin vesitorni

Betoninen vesitorni on rakennettu vuonna 1971 ja on näyttävä maamerkki. Vesitornin tilavuus 1000 m3.

Höytämön vesitorni

Höytämössä, Tornimäentiellä sijaitsee Lempäälän toinen vesitorni, jonka rakennusvuosi on 1968. Tornin tilavuus on 700 m3

Lempäälän kanava

Lempäälän keskustassa sijaitseva kanava rakennettiin vuosina 1867-1874. Suomen ensimmäinen ajanmukainen uitto- ja säännöstelykanava uudistettiin nykyiseen muotoonsa n. 50 vuotta sitten. Pyhäjärven ja Vanajaveden yhdistävässä, 1275 metriä pitkässä kanavassa on jopa 3000 sulutusta vuodessa. Kanavan vieressä on muistomerkki, jossa teksti: Syyskuun 28. päivänä vuonna 1873 avattiin tällä paikalla Lempoisten kanava. Se teki ensi kerran mahdolliseksi suoran laivaliikenteen Hämeenlinnan ja Tampereen välillä.

Hiidentien puusillan kivipilari

Kuokkalankosken nykyiseltä sillalta näkee kosken uomassa historiasta kertovan, kivisen pilarin. Pilarin kohdalla oli Hiidentien puusilta, josta yhteys jatkui aina Hämeenlinnaan asti.

Pirunlinna

Pirunlinna on luultavasti noin 1000 vuotta vanha muinaislinna. Sitä on käytetty asemapaikkana ja vuoren laelta on löydetty myös nykyaikaan viittaavia merkkejä tulenpidosta, eli linna on ollut pitkään käytössä.

Kulttuurimuuntaja

Nurmen kyläyhdistys sai käyttöönsä Aimalassa (Lahdenkyläntie) sijaitsevan vanhan sähkömuuntajan, jonne he päättivät perustaa pienen kulttuurihuoneen.

Hollon vanha rautatiesilta

Lempäälän Hollossa rataoikaisun jälkeen kevyenliikenteenväylänä toimivalta sillalta on komeat maisemat koskimaisemassa.

Lempäälän vanha asema

Lempäälän asemarakennus valmistui v. 1876 ja se avattiin Tampere-Hämeenlinna radan Lempoisten asemaksi. Uusi asemarakennus otettiin käyttöön 1980 ja nykyään vanhalla asemalla toimii Taitokeskus. Museovirasto on luokitellut asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.