Kaatuneitten muistopäivän vietto Lempäälässä 19.5.
Kaatuneitten muistopäivän ohjelma sunnuntaina 19.5. sisältää messun ja seppeleenlaskutilaisuuden sekä Nimet hautakivissä -kierroksen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Jumalanpalvelus alkaa klo 10.00 Pyhän Birgitan kirkossa (Kirkkopolku 1). Liturgina on Ville Lehonmaa ja kanttorina Kaisa Naukkarinen. Klaarat-kuoro esiintyy jumalanpalveluksessa.
Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlaskutilaisuus järjestetään perinteiseen tapaan Lempäälän sankarihaudoilla heti messun jälkeen noin klo 11.15. Juhlahetkessä on mukana lippuvartio ja seppelpartio, jotka saapuvat juhlapaikalle saattueena tilaisuuden alkaessa. Ohjelmasta vastaavat Lempäälän kunta ja seurakunta.
Illalla kello 18-19.30 Kirkkohautausmaalla järjestetään Nimet hautakivissä -kierros. Lempäälän reserviupseerikerho ry:n ja sotaveteraanien järjestämässä tapahtumassa esitellään viisi talvisodan ja 10 jatkosodan lempääläläistä sotiemme sankarivainajaa heidän elämäntarinojensa kautta.
Seppeltenlaskutilaisuuden ohjelma:
Soi virsi kiitoksen – Klaarat-kuoro, johtaa Kaisa Naukkarinen (säv. Jaakko Immonen, san. Aarno Kartila)Puhe – kirkkovaltuutettu Kari Tolonen
Tule kanssani, Herra Jeesus (säv. ja sov, Mooses Putro, san. Hilja Haahti) – Klaarat-kuoro, johtaa Kaisa Naukkarinen
Seppeltenlasku sankariristille ja Karjalaan jääneiden muistomerkille
Sun kätes, Herra, voimakkaan (virsi 577: 1–5,7)
Seppeltenlasku vapaussodan muistomerkille sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille Ristimäkeen
Tervetuloa. Lempäälän kunta ja seurakunta
Lisätietoa: kulttuurituottaja Talvikki Torppa, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@lempaala.fi, 050 383 9613
Lisätietoa virsivalinnasta: Virsi Sun kätes, Herra, voimakkaan on vakiintunut Lempäälässä Kaatuneitten muistopäivän yhteislauluksi sisältönsä ja suomentajansa takia. Keskiajalta peräisin oleva virsi on tullut Suomeen 1700-luvulla. Suomenkielinen teksti on Johan Ludvig Runebergin (1857). Ensimmäinen suomennos on julkaistu samana vuonna Lasten Suomettaressa. Wäinö Havaksen virsikirjasuomennos on vuodelta 1938.
Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän on Suomen historian ainoa rintamalla kaatunut istuva kansanedustaja. Väinö Havas oli kotoisin Lempäälästä, jossa hänen molemmat vanhempansa Oskar Samuel Örling ja Augusta Maria Böhling toimivat kirkonkylän kansakoulun opettajina. Vanhemmat toimivat aktiivisesti mm. raittius- ja nuorisoseurassa, jotka tulivat siten myös heidän lapsilleen jo varhain tutuiksi. Perhe suomensi nimensä Havakseksi vuonna 1906. Nimi otettiin koulua lähellä sijainneesta tutusta kalapaikasta, Havaslahdesta. Väinö Havaksen nuorempi veli oli runoilija ja kansakoulunopettaja Eero Havas ja hänen sisarensa lähetystyöntekijä Aili Havas. (Lähde: Wikipedia)