Ylikulutuspäivä lähestyy – katsaus kestävän kehityksen ekologisiin mittareihin
Lauantaina 6.4. vietetään Suomen ylikulutuspäivää eli päivää, jolloin suomalaiset ovat kuluttaneet loppuun koko vuoden 2025 laskennalliset luonnonvarat. Varhainen ajankohta osoittaa, että kulutustapamme eivät ole kestäviä. Kulutus tulisi sopeuttaa maapallon kantokyvyn rajoihin, jotta elämisen mahdollisuudet säilyvät myös tuleville sukupolville. Tämä voidaan saavuttaa kestävän kehityksen ratkaisujen avulla, jotka edistävät ympäristöystävällisiä ja resurssitehokkaita toimintatapoja.

Joukkoliikenteen suosio on jatkanut kasvuaan Lempäälässä.
Vuonna 2025 suomalaisten ylikulutuspäivä on siirtynyt kuusi päivää edellisvuotta aikaisemmaksi. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat kuluttaneet loppuun koko vuoden luonnonvarat entistä nopeammin. Suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,8 maapalloa kattamaan koko ihmiskunnan tarpeet. Ylikulutuksen vähentäminen ei ole pelkästään poliittisten päätösten varassa, vaan jokainen yksittäinen kuntalainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Tämä koskee niin asumiseen, liikkumiseen, ruokaan kuin tavaroiden ja palveluiden ostamiseen liittyviä päätöksiä.
Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvän elämän mahdollisuudet niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Lempäälässä on seurattu kestävän kehityksen ekologisia mittareita 1990-luvulta alkaen. Mittareiden tarkoituksena on jakaa tietoa kuntalaisille ja kannustaa ympäristöystävällisiin ja kestäviin valintoihin. Tietoa kerätään parinkymmenen muuttujan avulla kasvihuonekaasupäästöistä, liikenteestä, jätteiden määrästä, luonnonsuojelusta, pohjaveden laadusta, vedenkulutuksesta ja vesistöjen vedenlaadusta. Mittareiden päivitys on nyt julkaistu vuoden 2024 osalta.
Kokonaispäästöt laskussa
Lempäälässä on tehty aktiivisesti toimia uusiutuvan energian käyttömäärän kasvattamisessa sekä energian tehokkaamman käytön osalta. Toimia on tehty sekä kunnan ja konserniyhtiöiden että yritysten ja yksityisten kiinteistön omistajien toimesta. Useat kiinteistöt ovat siirtyneet mm. öljylämmityksestä uusiutuviin energiamuotoihin. Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämää avustusta öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtajille ehtii hakea vielä kevään 2025 aikana. Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään 31.8.2025.
SYKEn Päästötietopalvelun ennusteen mukaan Lempäälän kokonaispäästöt ovat vuonna 2023 muuttuneet -11 % edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 2007 verrattuna kokonaispäästöt ovat pienentyneet -31 %. Päästökehitys on kuitenkin ollut heikompaa kuin koko maan keskiarvo (-43 %). Vuonna 2023 päästöjen määrä asukasta kohden on ollut Lempäälässä 4.3 tCO2e, mikä on alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (5.0 tCO2e / asukas). Vertailuvuodesta 2007 lähtien asukaskohtaiset päästöt ovat muuttuneet -46 %.
Joukkoliikenteen käyttö jatkaa kasvuaan
Positiivista kehitystä on tapahtunut tieliikenteessä, joka on Lempäälän suurin päästölähde. Asukasmäärän kasvusta huolimatta henkilöautojen määrä on laskussa, kun taas Lempäälästä tehtyjen juna- ja bussimatkojen määrä on kasvussa. Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen on tärkeä osa kestävää kehitystä, koska se vähentää liikenteen päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta.
VR:n lipputuotteilla tehtyjä matkoja Lempäälän asemalla oli viime vuonna 2 % enemmän kuin vuonna 2023 ja 59 % enemmän kuin vuonna 2019. Kaikkinensa (ml. Nyssen lipuilla tehdyt matkat) Lempäälän asemalta tehtiin viime vuonna yli 340 000 matkaa. Myös Nyssen nousumäärä on kasvanut 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja Nyssen kyytiin noustiin Lempäälässä yli 930 000 kertaa vuoden aikana.
Uusia luonnonsuojelualueita perustettu

Tapion lehto on yksi vuonna 2024 Lempäälään perustetuista yksityisistä luonnonsuojelualueista.
Luonnonsuojelualueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Ne auttavat myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi suojellut metsät tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja säilyttävät kauniita maisemia.
Usean vuoden tauon jälkeen Lempäälään on perustettu uusia yksityisiä suojelualueita osana vapaaehtoisuuteen perustuvaa METSO-ohjelmaa. Vuonna 2024 Lempäälässä suojeltiin Tapion lehto Tervajärven itäpuolella, Rajamaan metsä Tikinmaalla ja Pauniemen metsä Lehtivuoressa. Uusien suojelualueiden myötä Lempäälästä on suojeltu yhteensä 430 ha, mikä vastaa noin 1,4 % koko kunnan pinta-alasta. Uusista suojelualueista huolimatta suojeltujen alueiden osuus Lempäälän pinta-alasta on edelleen hyvin pieni.
Tutustu tarkemmin
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen ekologisia mittareita pääset tarkastelemaan PowerBI-raportista.
Lisätiedot
Tuija Selänpää
ympäristötarkastaja
tuija.selanpaa@lempaala.fi